Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Ilmansuojelualan markkinat vahvassa kasvussa

24.03.2009


Ilmansuojelualan maailmanmarkkinoiden arvon arvioidaan kasvavan 2,5-kertaiseksi eli yli 610 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä. Suomalaisten yritysten ilmansuojelualan liikevaihto oli noin 1,8 mrd. euroa vuonna 2006. FECC (Finnish Environmental Cluster for China) teetti VTT:llä ilmansuojelualasta selvityksen, jonka mukaan Suomessa on laadukasta osaamista muun muassa pakokaasujen puhdistus- ja mittausteknologiassa, ja tällä alalla voidaan odottaa voimakasta kasvua. Pienten yritysten on haasteellista luoda uskottavuutta vientimarkkinoilla, joten vientiin esimerkiksi Kiinan 16 %:n vuosivauhtia kasvaville markkinoille haetaan tehoa verkottumisesta.

VTT on tehnyt FECC-hankkeen toimeksiannosta selvityksen Suomen ilmansuojelun toimijoista, toimintaympäristöstä ja alan vientinäkymistä Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Euroopassa. Selvityksen mukaan lainsäädäntö on tärkein muutosajuri, joka voi vaikuttaa alan kehitykseen nopeastikin.

lmansuojelun kannalta suurimpia globaaleja huolenaiheita ovat ilmastonmuutos, suurkaupunkien ilmanlaatu ja ilmanlaadun vaikutus terveyteen sekä happamoituminen. Markkinat kasvavat, kun tietoisuus kaupunkien hengitysilman huononemisesta ja sen yhteydestä terveysongelmiin lisääntyy, sillä ilmansaasteiden terveysvaikutukset lisääntyvät maailmanlaajuisesti.

Suomessa osaaminen on suhteellisen korkealla tasolla. Vahvoja aloja ovat muun muassa optiset mittalaitteet, hiukkastutkimus ja ICT. Erityisesti pienhiukkasten kohdalla liikenteen päästörajoituksia tiukennetaan todennäköisesti ympäri maailmaa. Suomessa tehdään laadukasta työtä pakokaasujen puhdistus- ja mittausteknologiassa, joten muun muassa tällä alalla voidaan odottaa voimakasta kasvua.

Kasvavat maailmanmarkkinat

Suomalaisten yritysten ympäristöliiketoiminnan liikevaihdoksi arvioitiin vuonna 2006 noin 4,5 miljardia euroa. Ilmansuojeluun kohdennettiin investointeja lähes kaikilla teollisuudenaloilla, energiahuollossa lähes 90 % ympäristöinvestoinneista. Vuonna 2007 ilmansuojelualan maailmanmarkkinoiden arvo oli 237 miljardia dollaria, ja sen arvioidaan nousevan 616 miljardiin vuonna 2025. Ilmansuojeluteknologiamarkkinoiden tärkeimmät tuotteet ovat edelleen niin sanottua perinteistä puhdistusteknologiaa. VTT:n mukaan erilliset ilmansuojeluinvestoinnit tosin vähenevät, sillä päästöjen vähentäminen tuotantoteknisin menetelmin jo tuotteen valmistusprosessissa, ns. cleaner production, tulee yhä tärkeämmäksi, kun päästörajat tiukentuvat.

Ympäristöteknologian huippumarkkinat ovat tällä hetkellä Kiinassa ja Asiassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa ja Euroopassa. Kiinan ilmansuojelumarkkinat kasvavat keskimäärin yli 16 %:n vuosivauhdilla. Puhdistusteknologian maailmanmarkkinoihin vaikuttaa hiilen käytön kehitys. Perinteisen energiatuotannon rinnalla jätteenpoltto muodostaa tällä hetkellä pienen mutta tasaisen voimakkaasti kasvavan osan puhdistin- ja monitorointimarkkinoista.

ICT-teknologian avulla luodaan uusia tuotteita

ICT:n rooli ilmansuojelualalla tulee voimakkaasti kasvamaan sekä ulko- että sisäilman laadun hallinnassa. Yleisesti ympäristötiedon markkinoiden uskotaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. Sekä lainsäädännön synnyttämät vaatimukset että kuluttajien kasvava kiinnostus omaa elinympäristöään kohtaan lisäävät kysyntää. Päästöjen ja ilmanlaadun korkeatasoisen monitorointiosaamisen kytkeminen ICT-järjestelmiin on lupaava kehityssuunta, jossa Suomi voisi kehittyä kansainväliseksi kärkimaaksi.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä liiketoiminta kasvaa voimakkaasti. Tulevaisuudessa päästöoikeuksien niukkuus tulee kasvamaan ja asettaa hiilidioksidipäästön hinnalle nousupainetta. Päästökaupan merkitys kasvaa, ja päästökauppaan liittyvä palveluliiketoiminta kehittyy. ICT-teknologian rooli palveluliiketoiminnassa voimistuu merkittävästi. Päästökaupan IT-järjestelmien kehittämisessä Suomella voi olla tulevaisuudessa keskeinen rooli.

Uutta teknologiaa ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja

Hiilen talteenotto- eli CCS-teknologia ja muut puhtaat hiiliteknologiat kehittyvät voimakkaasti, ja niiden suhteen suomalaisilla energiaosaajilla voi olla tulevaisuudessa hyvät vientinäkymät. Merkittävät investoinnit liittyvät voimalaitostekniikan rakentamiseen, jossa Suomessa toimivilla yrityksillä on maailmanlaajuisestikin merkittävä osa. Esimerkiksi Suomessa kehitettävällä happipoltolla voi tulevaisuudessa olla tärkeä rooli hiilidioksidin erottamisessa savukaasuista.

Suuren mittakaavan ilmansuojelujärjestelmiä markkinoidaan kansainvälisesti yhä laajemmin kokonaisvastuu-urakoina. Puhdistin- ja mittauslaitteistoja tuottaneiden yritysten tulisikin tarjota entistä enemmän kokonaisvaltaisia palveluratkaisuja. Tämä suuntaus pätee sekä perinteisillä päästöjen käsittelyn markkinoilla että sisäilmateknologian sektorilla. Yleisesti verkostoitumisen merkitys kasvaa, ja yhteistyö muun muassa energiateknologian, tuotantoteknologian, ICT- ja rakennusalan yritysten kanssa on eduksi.

Ilmansuojelusektorilla odotetaan tasaista kasvua, joskin suhteellinen kasvu ei ole yhtä suurta kuin puhtaan energian, jätehuollon ja vedenpuhdistuksen aloilla. Toisaalta näiden ympäristösektoreiden kehittyvät markkinat vaikuttavat myönteisesti myös ilmansuojelusektorilla, ja ne luovat mahdollisuuksia mittaus- ja puhdistinlaitteiden toimittajille esimerkiksi biokaasunkäsittelyn ja hajunpoiston. Yrityksille onkin eduksi verkottua myös muiden ympäristösektorien yritysten kanssa ja seurata kehittyvää lainsäädäntöä muun muassa jäte- ja energiatehokkuuden kehittämisen sektoreilla.

Aasian suuntautuvan viennin osalta potentiaalisimmat suomalaiset teknologiat ovat sekä kiinteiden lähteiden että liikenteen päästöjen käsittely ja monitorointi, ulkoilman laadun mittaus, ilmansuojeluteknologian tietojärjestelmät sekä päästökauppaan liittyvä konsultointi.

Verkostoitumisesta voimaa markkinointiin

Suomen ilmansuojelualan yrityksiä tunnistettiin noin kaksisataa. Lukumääräisesti eniten yrityksiä toimii mittauksen ja monitoroinnin alalla, sisäilman laadun hallinnan sekä ilman- ja ilmastonsuojelun konsultoinnin sektoreilla.

Ympäristöliiketoiminta ja alan kehittäminen edellyttävät kansainvälistä ennakointia ja tietoa lainsäädännön muuttumisesta yksittäisissä kohdemaissa. Ajantasainen tieto kotimaisista ja kansainvälisistä ympäristöalan viennin rahoitusmekanismeista on tärkeää erityisesti kehittyviin maihin suunnatun vientitoiminnan kehittämisessä. Tässä verkostotoiminnasta olisi apua.

Selvityksellä haluttiin myös luoda pohjaa verkottumiselle ja laadittiin viisi ehdotusta yritysverkoiksi, jotka perustuvat yrityskartoituksen vastauksiin, suomalaiseen erityisosaamiseen ja vahvasti kehittyviksi markkinoiksi tunnistettuihin ilmansuojelun osa-alueisiin. Yritysverkostojen kolme pääteemaa ovat voimalaitosten ilmansuojelu, liikenteen päästöjen vähentäminen eli kaupunkien ilmanlaatu sekä ilmastonsuojelu.

Pk-yritykset kaipaavat verkostoihin myös suurempia veturiyrityksiä, koska niiden uskottavuus kansainvälisillä markkinoilla on hyvä.

FECC edistää ympäristöteknologian vientiä Kiinaan

Vientimarkkinaselvitys on tehty ensisijaisesti tukemaan FECC:n (Finnish Environmental Cluster for China) toimintaa, joka edistää suomalaista ympäristöliiketoimintaa ja tutkimusta Suomen ja Kiinan välillä. FECC-hanke rakentaa alan yritysten, rahoittajien ja julkisten toimijoiden välisenä yhteistyönä kokonaisia arvoketjuja kattavia ratkaisuja ja yritysryhmiä vastaamaan kiinalaisten ympäristöhaasteisiin. FECC:stä vastaa kansallinen ympäristöteknologian osaamisklusteri. FECC:n päärahoittajia ovat Tekes, Teknologiateollisuus ry ja alueellisesti Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Greater Helsinki Promotion Ltd, Kuopio Innovation Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy ja Porin seudun kehittämisyhtiö sekä toteutuksesta vastaava Green Net Finland ry, Kuopio Innovation Oy ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Jyväskylä Innovation Oy ja Vesi-Instituutti Raumalta.

Julkaisu: Suomen puhtaan ilman tuottajat. Kotimaisen ilman- ja ilmastonsuojelualan osaamiskartoitus

FECC

Cleantech cluster


Lisätietoja

Mari Pantsar-Kallio
FECC, Vastuullinen johtaja
050 402 6919

Mona Arnold
Erikoistutkija
020 722 5289

 

 

Lisätietoja

Mari Pantsar-Kallio
FECC, Vastuullinen johtaja
050 402 6919

Mona Arnold
Erikoistutkija
020 722 5289