Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Liikennekuolemat laskuun riskien tehokkaammalla karsimisella

17.04.2009


VTT:n liikenneturvallisuusselvitysten mukaan erityisesti talvirenkaiden kunnon kohentuminen voisi vähentää onnettomuuksia ja autonkuljettajien käsityksissä tasoristeyksen turvallisesta ylityksestä olisi parantamisen varaa. VTT:n kehittämän helppokäyttöisen liikenneturvallisuustestin avulla autoilijat saavat palautetta esimerkiksi ajotapansa aiheuttaman onnettomuusriskin pienentämiseksi.

VTT:n vetämässä Turvallinen liikenne 2025 -tutkimusohjelmassa tehdään monitieteistä liikenneturvallisuus¬tutkimusta tie- ja rautatieliikenteen alalla erityisesti teknisten toimenpiteiden osalta. Kolmivuotisen ohjelman ensimmäisen toimintavuoden aikana toteutettiin yhteensä seitsemän tutkimushanketta, joissa tarkasteltiin esimerkiksi renkaiden puutteita kuolonkolareissa sekä vartioimattoman tasoristeyksen ylitystä.

Onnettomuusautojen renkaiden puutteisiin keskittyvässä tutkimushankkeessa havaittiin, että renkaisiin liittyvät riskitekijät olivat kuolonkolareissa yleisempiä talvi- kuin kesäkaudella. Renkaiden ilmanpainevajaus on yleinen puute. Sileiksi kuluneet kesärenkaat ovat tavallisimpia nuorten ajamissa vanhoissa autoissa, ja samat kuljettajat ottavat usein muitakin riskejä. Tehdyn analyysin perusteella rengasvalistusta tulisi suunnata ennen kaikkea vanhojen autojen omistajille, ja erityisesti talvirenkaiden kunnon kohentuminen voisi vähentää onnettomuuksia. Renkaissa esiintyviä puutteita olisi hyvä valvoa muutenkin kuin vain rengasratsioissa, ja renkaiden kunnon merkityksestä voitaisiin tiedottaa myös katsastuksen yhteydessä.

Toisessa tutkimushankkeessa selvitettiin autonkuljettajien käsityksiä siitä, miten vartioimaton tasoristeys tulisi ylittää ja miten vaaralliseksi ylitys koetaan. Tutkimusaineiston mukaan huomattavalla osalla kuljettajista ei ole kovin jäsentynyttä käsitystä turvallisesta vartioimattoman tasoristeyksen ylityksestä. Kuljettajat myös arvioivat tasoristeykseen liittyvän onnettomuusriskin suhteellisen pieneksi, vaikka tietävätkin sen yleisesti olevan vaarallista. Kuljettajien mielestä vähäliikenteisen tasoristeyksen havaittavuutta voitaisiin parantaa erityisesti raivaamalla lisää näkyvyyttä radan suuntaan sekä käyttämällä lähestymismerkkejä.

Kolmannen hankkeen tavoitteena oli kehittää yrityksille helppokäyttöinen ja luotettava työkalu, jonka avulla autoilija saa palautetta ajotapansa vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin lyhyt internetpohjainen kyselylomake, joka kohdistuu erilaisiin ajotapatekijöihin. Vastausten perusteella vastaaja saa yksilöidyn palautteen siitä, miten hänen kannattaa muuttaa ajotapojaan vähentääkseen onnettomuusriskiä. Työkalua testattiin syyskuussa Neste Oilin henkilöstöllä, ja useimmat käyttäjät pitivät sitä onnistuneena sekä sisällöltään että tekniseltä toteutukseltaan.

”Tänä vuonna ohjelmassa on jälleen seitsemän tutkimushanketta, joilla viemme viime vuonna aloitettua työtä eteenpäin. Jatkamme esimerkiksi rengastekijöihin liittyvän onnettomuusriskin tarkempaa selvittämistä. Autonkuljettajan liikenneturvallisuustestiä on tarkoitus tarjota laajempaan käyttöön ja kehittää vastaava testi myös polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita varten”, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Juha Luoma.

Vuonna 2008 aloitetun tutkimusohjelman tavoitteena on tukea päätöksentekoa valtakunnallisten liikenne¬turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi siten, että vuonna 2010 tieliikenteessä kuolee vähemmän kuin 250 ihmistä ja vuonna 2025 liikennekuolemia on enintään 100. Rautatieliikenteessä tavoitteena on säilyttää turvallisuustaso edelleen sellaisena, ettei rautateillä tapahtuisi lainkaan kuolemaan tai vakavaan ympäristö¬vahinkoon johtavia onnettomuuksia. Tutkimus on soveltavaa ja asiakaskeskeistä, mutta samalla geneeristä.

Vuonna 2009 tutkimusohjelmassa ovat mukana VTT:n lisäksi A-Katsastus Oy, liikenne- ja viestintäministeriö, Michelin Nordic AB, Neste Oil Oyj, Ratahallintokeskus, Rautatievirasto, Tiehallinto sekä VR-Yhtymä Oy.


Lisätietoja

Juha Luoma
Tutkimusprofessori
020 722 4533

Lisätietoja VTT:stä: Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
020 722 6747

 

 

Lisätietoja

Juha Luoma
Tutkimusprofessori
020 722 4533

Lisätietoja VTT:stä: Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
020 722 6747