Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Putkiremontissa palvelun laatu ratkaisee asukastyytyväisyyden

19.05.2009

Kokonaispalvelua tarjoaville yritysverkostoille liiketoimintamahdollisuuksia

VTT:n tutkimuksen mukaan taloyhtiöiden asukkaat olivat tyytyväisimpiä putkiremontteihin, kun heille kerrottiin haitoista riittävästi etukäteen, asentajien ammattitaito ja käytös tyydyttivät heitä, asunto oli riittävän siisti remontin aikana ja asuntoon tehtävistä toimenpiteistä ja aikatauluista tiedotettiin riittävästi.

Taloyhtiön putkiremontin suunnittelussa pääpaino on yleensä putkiremonttiteknologian valinnassa. Asukkaiden tyytyväisyyden kannalta monilla ei-teknisillä asioilla on kuitenkin suuri merkitys onnistuneissa putkiremonteissa.

Putkiremontin tärkein vaihe on hankesuunnittelu. Siinä asetetaan tavoitteet lopputulokselle ja suunnittelulle ja kartoitetaan sekä taloyhtiölle että osakkaille parhaiten sopivat tekniset ja taloudelliset vaihtoehdot. Hankesuunnitelman perusteella taloyhtiö tekee päätöksen putkiremontista. Hyvä ja selkeä hankesuunnitelma on keskeinen asia taloudellisen toteutuksen varmistamisessa, mm. tarjousten saamisessa ja toteutusvaiheen ongelmien välttämisessä.

Putkiremontissa on useita vaiheita, joissa tarvitaan palveluntarjoajien ja taloyhtiön edustajien yhteispeliä. Asukkaat kokevat remontin sujuvaksi mikäli heille tiedotetaan riittävästi rakennusvaiheessa ja aikataulut pitävät. Yhteistyö ja toimiminen remontin aikana helpottuvat, mikäli terminologia on selvää myös taloyhtiön edustajille ja asukkaille, urakkasopimukset ja rajat ovat selkeitä ja hankesuunnitteluun on panostettu riittävästi.

Kokonaisvaltaiselle putkiremonttipalvelulle on kysyntää

VTT on kehittänyt putkiremontin kokonaispalvelun liiketoimintamallin, joka helpottaa taloyhtiön hallituksen työtä putkiremontin hallinnassa ja antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia palveluverkostossa toimiville yrityksille.

Putkiremontin kokonaispalvelun oleelliset osa-alueet ovat suunnittelu- ja korjauspalvelut, joihin sisältyy toteutuksen lisäksi asukastiedotusta, asumispalveluita kuten väliaikaisia saniteetti-, pesu- ja ruoanlaittotiloja, väliaikaisasuntoja, omaisuuden suojauspalveluita, siivouspalveluita, vartiointipalveluita tai osakkaille tarjottavia omien remonttien suunnittelu- ja toteutuspalveluita. Palveluvalikoimaan voi kuulua myös hankesuunnittelu- ja kuntotutkimuspalvelut. Lisäksi korjausvaihtoehtojen ja työmaaprosessin havainnollistamista, asukasviestintää ja asukkaiden päätöksentekoa voidaan tukea erilaisilla viestintäpalveluilla. VTT:n tutkimuksessa kehitettiin putkiremontin lopputuloksen ja eri vaiheiden havainnollistamiseksi kolmiulotteista liikkuvaa kuvaa, jota esitetään 3D-televisiolla.

Asiakkaiden kannalta putkiremontteja pitää pystyä nopeuttamaan ja ne on saatava vähemmän häiriöitä tuottaviksi. Suunnittelun on oltava sekä asiakas- että tuotantolähtöistä. Asiakaslähtöisyys mahdollistaa todellisiin palvelutarpeisiin vastaamisen. Tuotantolähtöisyydellä laatua voidaan hallita ja tulos syntyy kustannustehokkaasti.

Putkiremontti on iso ponnistus taloyhtiölle

Putkiremonttiin liittyy sekä teknisiä että esteettisiä ratkaisuja. Nykyisin on yleisenä käytäntönä aloittaa putkiremonttiprosessi käsittelemällä teknisiä ratkaisuja, joiden vertailu on muutenkin haasteellista. Vasta toisella sijalla ovat asukasta eniten kiinnostavat eli omaan elämiseen vaikuttavat ja asuntoon kohdistuvat toimenpiteet. Asukaslähtöisyyttä tulisi lisätä siten, että putkiremonttikeskustelussa lähdetään liikkeelle asukkaiden tavoitteista. Tavoitteet voivat kohdistua yhtälailla siihen, miten putkiremontti parantaa tulevaa asumisen tasoa kuin myös siihen, miten putkiremontti saa vaikuttaa asumisen arkeen.

Putkiremonttihankkeissa taloyhtiöt asettuvat päämiehen rooliin, joka hankkii suunnittelun ja jokaisen osaurakan erikseen. Suunnittelu- ja toteutuspalvelujen ostaminen monilta tarjoajilta erikseen estää suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden keskinäisen verkottumisen. Uusien putkisaneerauskonseptien kehittämistä tarvitaan, jotta ala kehittyisi paremmin asukkaiden ja taloyhtiöiden tarpeita palvelevaksi. Samalla avautuu myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia yritysverkostoille.

Pääosa rakennuskannasta vasta tulossa putkiremontti-ikään

Suomen rakennuskannasta noin 80 % on rakennettu 1960-luvun jälkeen. Putkiremonttien tarve lisääntyy jatkuvasti, sillä 1960-luvun rakennuksia korjataan jo nyt. 1970- ja 1980-lukujen suurten rakennusmassojen korjaukset pääosin ajoittuvat 2010- ja 2020-luvuille. Toistaiseksi vähäisen korjaustarpeen vuoksi Suomeen ei ole kehittynyt vakiintuneita putkiremonttien hankinta- ja toteutusmenetelmiä. Putkiremontteihin sovelletaan uudisrakentamisen menetelmiä, jotka soveltuvat niihin huonosti. Vanhan rakennuksen saneerauksessa on otettava huomioon asukkaat ja olemassa olevan rakennuksen ratkaisut. Asukaslähtöisten, nopeiden ja häiriöttömien korjausprosessien ja -teknologioiden kehittämiseen tarvitaankin lisää tutkimuspanostusta.

Tutkimusraportti verkossa: Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit

Lehdistötilaisuuden 19.5.2009 esitys pdf

Video: erikoistutkija Satu Paihon haastattelu

Kolmiuloitteista virtuaalikuvaa valokuvista ja arkkitehtisuunnitelmista havainnollistamaan putkiremontin suunnittelua ja toteutusta:
video 1
video 2
video 3
video 4
video 5