Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Biopolttoaineiden kestävyydelle ei aukotonta mittaria

15.06.2009


Biovaiku-hanke selvitti ympäristövaikutusten mittauksen kriittiset tekijät

Liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiselle on luotu yhä kovempia paineita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jotta niiden tuotanto olisi kestävän kehityksen mukaista, useat eri tahot EU mukaan lukien ovat valmistelemassa ns. kestävyyskriteereitä biopolttoaineille. Toimivan kriteeristön luominen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Tämä ilmenee Tekesin BioRefine-ohjelmaan kuuluvan Biovaiku-hankkeen loppuraportissa, jonka ovat tehneet VTT, SYKE, MTT, Metla ja VATT.

Tähänastiset tulokset biopolttoaineiden kestävyydestä ovat olleet ristiriitaisia, mikä johtuu useista eri syistä. Biovaiku-hankkeessa tarkasteltiin niitä keskeisiä kysymyksiä, joita biopolttoaineiden kestävyyttä arvioitaessa joudutaan pohtimaan. Kestävyyttä voidaan tarkastella niin ympäristöllisistä, taloudellisista kuin sosiaalisista näkökulmista, jotka jakautuvat edelleen erilaisiin ulottuvuuksiin. Kestävyyden yksiselitteinen mittaaminen on tämän takia lähes mahdotonta ja arviointikin hyvin haastavaa. Se, onko jokin toiminto kestävää vai ei, riippuu voimakkaasti näkökannasta ja tehdyistä oletuksista. On olemassa merkittävä riski, ettei biopolttoaineille ole mahdollista luoda sellaisia yksinkertaistettuja kriteereitä, jotka todella takaisivat niiden kestävän tuotannon.

Toinen merkittävä Biovaiku-hankkeessa ilmennyt näkökulma liittyy biopolttoaineiden ilmastovaikutusten mittaamiseen. Yksi keskeinen tekijä on biomassan uusiutumisnopeuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoiteaikataulun välinen suhde. Kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä tulisi vakauttaa mahdollisimman pian mahdollisimman alhaiselle tasolle. Tämä tarkoittaa merkittäviä päästöjen vähennyksiä tulevina vuosikymmeninä. Mitä hitaammin biomassa uusiutuu, sitä tehottomampaa on sen käyttö ilmastonmuutoksen hillinnän välineenä. Biopolttoaineiden ilmastovaikutukset riippuvat merkittävästi myös ns. epäsuorista vaikutuksista, joita kilpailu raaka-aineista, tuotantoalasta ja apuhyödykkeistä eri käyttökohteiden välillä aiheuttaa. Pahimmillaan ne voivat johtaa huomattavan negatiivisiin vaikutuksiin, kuten trooppisten sademetsien tuhoutumiseen tai vaihtoehtoisten, päästöintensiivisten raaka-aineiden käyttöönottoon biopolttoaineiden kanssa kilpailevissa käyttökohteissa.

Biomassa ja sen tuottamiseen soveltuva maa-ala ovat rajallisia resursseja. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta biomassa tulisi hyödyntää tavalla, joka tuottaa suurimmat ilmastohyödyt suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Biomassaa voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen hillinnässä eri tavoin: korvaamalla päästöintensiivisiä materiaaleja ja energiaa, kerryttämällä hiiltä ilmakehästä metsiin, maaperään ja puutuotteisiin sekä ylläpitämällä suuria hiilivarastoja, kuten trooppisia sademetsiä ja suomaita. Nämä keinot ovat keskenään osittain kilpailevia ja niiden tehokkuus riippuu erityisesti saavutettavissa olevista korvaushyödyistä, käytettävän biomassan uusiutumisnopeudesta ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoiteaikataulusta.

Hankkeen mukaan biopolttoaineiden kestävyyteen liittyy useita tekijöitä, jotka tunnetaan vielä verrattain huonosti. Biopolttoaineiden ilmastovaikutukset riippuvat monista tekijöistä, mutta monet muut biopolttoaineiden ympäristövaikutukset tunnetaan vielä huonommin. Sinänsä biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotanto ei ole sen haitallisempaa kuin muu maa- tai metsätaloustuotanto, mutta merkittävä biopolttoaineiden tuotannon lisääminen vaikuttaa vesistöjen, maaperän ja ilman laatuun. Tietyillä alueilla kasvava biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa myös uhan biodiversiteetille ja veden riittävyydelle.

Puutteellisesti tunnettuja ovat lisäksi markkinamekanismien kautta tapahtuvat epäsuorat vaikutukset, tuotantoaluekohtaiset ominaisuudet, biomassan tuotannon ja korjuun vaikutukset maaperään ja siitä aiheutuviin päästöihin sekä luotettavan tiedon puute kehitteillä olevista teknologioista ja sosioekonomisista vaikutuksista. Näihin seikkoihin tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota biopolttoaineiden määrällisiä ja laadullisia tavoitteita asetettaessa. Resurssien saatavuuteen vaikuttaa biopolttoaineiden tuotannon lisäksi moni muu tekijä, kuten elintarvike-, metsä-, kemian- ja energiateollisuuden kehitys. Biomassan hyödyntämiseen puolestaan vaikuttavat ilmastotavoitteiden lisäksi mm. energiaomavaraisuuden parantamiskysymykset, öljyriippuvuuden vähentäminen sekä kansan- ja aluetaloudelliset tekijät. Kestävimpien ratkaisujen löytämiseksi biomassan ja maa-alan hyödyntämistä eri käyttökohteissa voidaan optimoida tunnistamalla eri käyttötapojen vaikutuksia kestävyyden eri ulottuvuuksien suhteen. Sitä varten tarvitaan rinnakkain sekä yksityiskohtaisempia ketjutason että kokonaisvaltaisempia järjestelmä- ja kansantaloustason tarkasteluja, joissa kestävyyden eri ulottuvuuksia arvioidaan tarkoitukseen soveltuvilla indikaattoreilla, näkökulmilla ja työvälineillä.

Biovaiku-hankkeen loppuraportti on ladattavissa osoitteesta: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2482.pdf


Lisätietoja

Sampo Soimakallio (Ilmastovaikutukset)
Erikoistutkija
020 722 6767

Suomen ympäristökeskus (SYKE) Riina Antikainen (Muut ympäristövaikutukset)
Vanhempi tutkija
0400 148 804

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Rabbe Thun (Peltobiomassa ja palmuöljy)
Vanhempi tutkija
0400 872 616

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Katri Pahkala (Peltobiomassa ja palmuöljy),
Erikoistutkija
(03) 4188 2460

Metla Karri Pasanen (Metsäbiomassa)
Tutkija
010 211 3268

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Juha Honkatukia (Kansantaloudelliset vaikutukset)
Yksikönjohtaja
040 304 5561

 

 

Lisätietoja

Sampo Soimakallio (Ilmastovaikutukset)
Erikoistutkija
020 722 6767

Suomen ympäristökeskus (SYKE) Riina Antikainen (Muut ympäristövaikutukset)
Vanhempi tutkija
0400 148 804

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Rabbe Thun (Peltobiomassa ja palmuöljy)
Vanhempi tutkija
0400 872 616

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Katri Pahkala (Peltobiomassa ja palmuöljy),
Erikoistutkija
(03) 4188 2460

Metla Karri Pasanen (Metsäbiomassa)
Tutkija
010 211 3268

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Juha Honkatukia (Kansantaloudelliset vaikutukset)
Yksikönjohtaja
040 304 5561