Ydinvoiman uusi tuleminen - Miten kohdata tulevat haasteet?
10.08.2009
Ydinvoimateknologian SMiRT 20 -konferenssi Otaniemessä 10. – 14.8.2009
Maailman energiantarve lähes kaksinkertaistuu arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä nykykehityksen jatkuessa. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää vähintään maailman hiilidioksidipäästöjen puolittamista vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen rajoittuisi kahteen asteeseen. VTT:n ja useissa kansainvälisissä arvioissa uuden sukupolven edistyksellisen ydinvoimateknologian nähdään olevan myös varteenotettava vaihtoehto energia- ja ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi. Yli 400 alan kotimaista ja kansainvälistä asiantuntijaa ja vaikuttajaa kokoontuu Espoon Otaniemessä 10. - 14.8. käsittelemään ydinvoimateknologian haasteita.
Tämän hetken kaksi suurinta globaalia pitkän aikavälin haastetta ovat
ilmastonmuutos ja valtaisa energiankulutuksen kasvu. Kansainvälinen
energiajärjestö IEA, International Energy Agency, odottaa pelkästään maailman
sähkön kulutuksen kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
Samanaikaisesti
energiantarpeen kasvun kanssa öljy- ja kaasuvarannot hupenevat kovaa vauhtia.
Nykyisin yli 80 prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan
maailman energiajärjestelmän on siis muututtava radikaalisti vuoteen 2050
mennessä, jotta energiavarat riittäisivät ja ilmastonmuutos saataisiin
aisoihin.
“VTT:n äskettäin Energy Visions 2050 -kirjassa
julkaisemissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävissä skenaarioissa
ydinvoiman merkitys sähköntuotantoteknologiana on ilmeinen. Varsinkin sen
merkitys näkyy skenaariossa, jossa globaali ilmaston lämpeneminen rajataan
kahteen asteeseen. Kysymys ydinvoimasta onkin ajankohtainen, kun päätetään
tavoista tuottaa maailmalla tarvittava tuleva sähköntarve. VTT näkee
ydinvoiman paitsi tutkimuksellisena haasteena myös mahdollisuutena. Tutkimus-
ja kehitystyö mahdollistaa ydinvoiman uuden tulemisen siten, että siitä tulee
todella varteenotettava tulevaisuuden energiantuotannon vaihtoehto ja keino
hillitä ilmastonmuutosta”, totesi VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori SMiRT
20 -konferenssin tervehdyspuheessaan.
Sähköntuotanto
synnyttää tällä hetkellä noin neljänneksen ihmisten aiheuttamista
hiilidioksidipäästöistä. Se on nopeimmin kasvava kasvihuonekaasujen lähde.
Siksi juuri sähköntuotannossa on pystyttävä vähentämään hiilidioksidipäästöjä
ja pyrittävä tuottamaan sähköä jopa täysin päästöttömästi. Nämä tavoitteet on
mahdollista saavuttaa tehokkaasti tuottamalla sähköä mm. ydinenergialla.
VTT
on arvioinut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävissä skenaarioissaan
sähköntuotantoteknologioita, jotka ovat globaalisti merkittävimpiä tämän
vuosisadan puoleen väliin mennessä. Nämä ovat tuulivoima, nykyinen fissioon
perustuva ydinvoima, hiilidioksidin erotus ja varastointi (CCS) noin 2020 -
2030-luvuilta alkaen sekä edistykselliset, kierrätys- ja
biomassapolttoaineisiin perustuvat yhteistuotanto- ja seospolttoteknologiat.
Arvioiden
mukaan edistykselliset ydinvoimalaitosteknologiat alkavat vallata osuutta
maailman sähköntuotannosta vuosisadan loppupuoliskolla. Näihin kuuluvat
fissioon perustuvat uudet ydinvoimalaitoskonseptit, jotka hyödyntävät
uraanivaroja nykyistä tehokkaammin, sekä varhaisemmassa kehitysvaiheessa oleva
fuusioteknologia.
Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi
maailman valtioiden energiavarmuuden arvioidaan olevan merkittävä
tulevaisuuden haaste ja energiateknologian kehitystä ajava voima.
Teollisuudelle ja yhteiskunnalle on varmistettava energian toimitusvarmuus
hyödyntämällä kaikkia mahdollisia energialähteitä mukaan lukien jätettä. Näin
syntyy tarvetta ja mahdollisuuksia puhtaan ja kustannustehokkaan energian
teknologioille. Paljon energiaa käyttävän teollisuuden on myös tärkeää saada
käyttöönsä energiaa ennustettavissa olevalla hinnalla.
Ydinvoiman
uuteen tulemiseen on vaikuttanut myös vaatimus sen turvallisuuden jatkuvaan
parantamiseen. Turvallisuuden parantamiseksi on tehty lisääntyvässä määrin
kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyössä on laadittu myös maailmanlaajuisesti
käytettäviä materiaalien, rakenteiden ja voimaloiden turvallisuusvaatimuksia.
Eri
maiden toimijat ovat kehittäneet yhteistyössä mm. reaktorien materiaaleja ja
rakenteita, muita teknistä turvallisuutta parantavia toimia sekä koko
laitosten suunnittelua. Uudet ydinvoimalat pystyvätkin kohtamaan esimerkiksi
luonnonkatastrofit entistä varmemmin ja turvallisemmin.
Kansainvälisesti
on myös tiedostettu tarve lisätä yliopistoissa ydinteknologian peruskoulutusta
ja asiantuntijoiden jatkokoulutusta.
Espoon Otaniemeen
kokoontuu 10.8. – 14.8. runsaat 400 kansainvälistä ydinvoima-alan tutkijaa ja
vaikuttajaa yli 30 maasta 20. Structural Mechanics in Reactor Technology
(SMiRT 20) -konferenssiin.
SMiRTin teemana ovat uudet
reaktorien materiaali-, rakenne- ja järjestelmätekniset ratkaisut sekä
erityisesti niiden mallinnus ja simulointi erilaisissa käyttö- ja
häiriötilanteissa. Konferenssissa esitellään uusia teknologisia ratkaisuja,
joiden ansiosta ydinvoimasta tulee entistä turvallisempi ja varteenotettavampi
vaihtoehto energiantuotantoon ja keino ilmastonmuutoksen hillintään.
VTT
vastaa SMiRT-konferenssin järjestämisestä yhteistyössä Teknillisen
korkeakoulun kanssa kotimaisten ydinenergiatoimijoiden tuella. Konferenssi on
International Association for Structural Mechanics in Reactor Technology
(IASMiRT) -järjestön joka toinen vuosi järjestämä tilaisuus. Suomessa
pidettävä SMiRT-konferenssi on järjestyksessään 20:s. Konferenssi pidetään
ensi kertaa Pohjoismaissa.
Lisätietoja: www.vtt.fi/proj/smirt20/index.jsp
