Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT käynnisti ison eurooppalaisen yhteishankkeen bioetanolin valmistuksen kehittämiseksi

19.08.2009


Maa- ja metsätalouden jätteistä raaka-ainetta liikennepolttoaineen valmistukseen

VTT on käynnistänyt laajan eurooppalaisen projektin, joka kokoaa eurooppalaiset tutkimuslaitokset ja yritykset kehittämään toisen sukupolven biopolttoainetta. EU:lta 5,9 milj. euron rahoituksen saaneessa NEMO-projektissa kehitetään maa- ja metsätalouden jätteistä - esimerkiksi oljesta ja hakkeesta - sekä energiakasveista biopolttoaineen valmistukseen soveltuvaa raaka-ainetta.

Maa- ja metsätalouden jätteet koostuvat pääasiassa lignoselluloosasta, jonka sokeriyhdisteitä mikrobit eivät voi sellaisenaan käyttää hyväkseen etanolin tuotannossa. Projektissa kehitetään entsyymejä, joilla voidaan pilkkoa lignoselluloosa käymiskelpoisiksi sokereiksi. Tavoitteena on myös räätälöidä mikrobien aineenvaihduntaa niin, että ne voivat tuottaa sokereista etanolia taloudellisesti ja tehokkaasti suuria määriä. Projektissa testataan entsyymien ja hiivakantojen soveltuvuutta biopolttoaineen teollisiin valmistusprosesseihin.

NEMO-projekti (Novel high performance enzymes and micro-organisms for conversion of lignocellulosic biomass to bioethanol) kestää neljä vuotta ja siinä kehitetään toisen sukupolven tuotantoteknologiaa lignoselluloosapitoisen raaka-aineen hyödyntämiseksi etanolin tuotannossa. Toisen sukupolven biopolttoaineen taloudellinen tuotanto edellyttää vielä teknologioiden edelleen kehittämistä.

Tällä hetkellä lähes kaikki biopolttoaine tuotetaan ensimmäisen sukupolven teknologialla, joka perustuu pääasiassa sokeriruo’on sakkaroosin tai maissista saatavan tärkkelysperäisen rypälesokerin eli glukoosin käyttöön raaka-aineena. Sokeriruokoa lukuun ottamatta nykyiset tuotantotavat eivät ole riittävän tehokkaita ja niiden hiilidioksidipäästöjä hillitsevät vaikutukset eivät ole riittävät.

Etanolin tuotanto sisältää neljä vaihetta: raaka-aineen esikäsittelyn, hiilihydraattien muuntamisen polymeereistä sokereiksi, sokerien käyttämisen mikrobien avulla etanoliksi ja lopuksi etanolin tislauksen. Raaka-aineen esikäsittelyyn kehitetään maailmalla erilaisia teknologioita. NEMO-projektissa keskitytään esikäsittelymenetelmiin, selluloosan pilkkomiseen entsyymien avulla ja syntyneen sokerin käyttämiseen räätälöityjen mikrobien avulla.

Hiivat ovat projektin koordinaattorin, VTT:n tutkimusprofessori Merja Penttilän mukaan erittäin hyviä tuotanto-organismeja ja niiden avulla etanolia voidaan tuottaa teollisesti erittäin suuria määriä. Entsyymien avulla sokerit voidaan vapauttaa lignoselluloosasta hellästi niin, että sokeriliuos on mikrobeille myrkyttömämpää.

Liikenteen biopolttoaineita tuotettaessa tarvitaan hiiltä, jota saadaan uusiutuvasta biomassapohjaisesta raaka-aineesta. Liukoinen bioetanoli on sekoitettavissa liikennepolttoaineeseen. Käytännössä fermentaatio eli käyminen on tehokkain bioetanolin valmistustapa.

VTT osallistuu projektissa sekä tehokkaiden entsyymien että hiivatuotto-organismien kehittämiseen.

EU suosittelee jäsenmailleen tavoitteeksi korvata 5,75 prosenttia liikennepolttoaineesta biopolttoaineilla viimeistään vuonna 2010 ja edellyttää uusiutuvien energialähteiden osuudeksi liikenteessä 10 prosenttia vuonna 2020. Sen vuoksi on tarvetta kehittää lähivuosina uutta teknologiaa bioetanolin ympäristöystävällisen ja taloudellisen tuotannon varmistamiseksi.

Nelivuotisen NEMO-projektin kokonaiskustannukset ovat 8,2 milj. euroa. EU rahoittaa hanketta 5,9 milj. eurolla.

VTT:n koordinoimaan NEMO-projektiin osallistuu useita eurooppalaisia tutkimuslaitoksia sekä entsyymien, etanolin ja kemikaalien tuottajia. NEMO-projektin jäsenet: VTT (Suomi), Lunds Universitet (Ruotsi), Helsingin yliopisto, Universiteit Utrecht (Hollanti), VIB (Belgia), Chalmers Tekniska Högskola Ab (Ruotsi), Johann Wolfgang Goethe Universität Frankfurt am Main (Saksa), Ecole Polytechnique Federale de Lausanne (Sveitsi), Université de la Mediterranée D’aix-Marseille (Ranska), Universitá Degli Studi di Milano (Italia), Koninklijke Nederlandse Akademie van Wetenschappen (Hollanti), Univerza V Ljubljani (Slovenia), Chemtex Italia srl (Italia), Dyadic Nederland BV (Hollanti), Green Sugar GmbH (Saksa), Sekab E-Technology (Ruotsi), Syngenta Crop Protection AG (Sveitsi) ja Roal Oy (Suomi).


Lisätietoja

Merja Penttilä
Tutkimusprofessori, NEMO-projektin koordinaattori
020 722 4504

 

 

Lisätietoja

Merja Penttilä
Tutkimusprofessori, NEMO-projektin koordinaattori
020 722 4504