Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Biojalostamon avulla eroon jätevuorista?

15.09.2009


Suomessa 60 % yhdyskuntajätteistä sijoitetaan kaatopaikoille. Osaa jätteistä voitaisiin kuitenkin uuden teknologian avulla hyödyntää uudelleen. VTT  selvitti, miten yhdyskuntajätteet soveltuisivat polttoaine-etanolia tuottavan biojalostamon raaka-aineeksi. Erilliskerätyn biojätteen todettiin sopivan hyvin etanolin tuottoon nykyteknologiallakin. Sen volyymit ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Sekajätteen volyymit ovat suuremmat, mutta sekajätteen tehokas hyödyntäminen edellyttää raaka-aineen lajittelua joko keräyksen yhteydessä tai jätteenkäsittelylaitoksessa ja prosessien edelleen kehittämistä, muun muassa esikäsittelyjen optimointia.

Suomessa 60 % yhdyskuntajätteistä sijoitetaan kaatopaikoille. EU:n tavoitteet jätteiden käsittelystä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja toisaalta uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi ovat lisänneet kiinnostusta toistaiseksi hyödyntämättä jäävien biohajoavien jätevirtojen hyödyntämiseen esimerkiksi polttoaine-etanolin tuotannossa. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten perusteella jätebiomassa olisi selvästi nykyisin polttoaine-etanolin valmistukseen käytettyjä maatalousperäisiä raaka-aineita edullisempaa.

Biojalostamossa hyödynnetään biomassaa tuotettaessa biopolttoaineita, bioenergiaa ja kemikaaleja materaaleista, jotka korvaavat fossiilisisia raaka-aineita. Esimerkiksi sokeri-, tärkkelys- ja selluloosapitoisista materiaaleista voidaan valmistaa entsymaattisen hydrolyysin ja bioteknisen prosessoinnin avulla etanolia tai kemikaaleja. Biomassaa hyödynnetään laajenevassa mitassa polttoaineiden tuotannossa, mutta kemianteollisuus perustuu toistaiseksi lähes yksinomaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöön.

VTT selvitti yhdyskuntajätteen hyödyntämismahdollisuuksia biojalostamo-konseptissa käyttäen malliprosessina polttoaine-etanolin tuottoa. Yhdyskuntien jätevirtojen kartoituksen perusteella valittiin sokerireittiin perustuvan biojalostamon raaka-aineeksi soveltuvat, runsaasti hiilihydraatteja sisältävä jätejakeet, joiden soveltuvuutta biotekniseen jatkokäsittelyyn tutkittiin laboratoriomittakaavan kokeissa. Soveltuvia jätteitä ovat erilliskerätty biojäte, sekajäte, kuitupakkaukset, keräyspaperi ja rakennusjätteen tietyt fraktiot. Osalle näistä jakeista on jo olemassa toimivat hyödyntämisjärjestelmät, joten ne jätettiin tämän selvityksen ulkopuolelle.

Erilliskerätty biojäte soveltuu selvityksen mukaan teknisesti erittäin hyvin biojalostamon raaka-aineeksi. Erilliskerätyn biojätteen volyymit ovat kuitenkin pieniä laajamittaisen tuotannon mahdollistamiseksi: YTV-alueen biojätteen käyttävä laitos tuottaisi noin 3 000 tonnia etanolia vuodessa, ja kokonaisetanolintuottopotentiaali biojätteestä on Suomessa alle 20 000 tonnia vuodessa. Kaatopaikoille menevä sekajäte on volyymiltaan biojätettä huomattavasti suurempi jätejae, jonka kuiva-aineesta lähes puolet on hiilihydraatteja. Sekajäte ei selvityksen mukaan kuitenkaan sellaisenaan sovellu hyödynnettäväksi nykyteknologialla.

"Sekajätteen tehokas käyttö sokerireittiin perustuvissa biojalostamoissa edellyttää raaka-aineen lajittelua joko keräyksen yhteydessä tai jätteenkäsittelylaitoksessa ja prosessien edelleen kehittämistä", toteaa VTT:n erikoistutkija Marjaana Rättö.

Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan Ekotehokas yhteiskunta kuuluvan projektin Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen biojalostamossa rahoittivat Ympäristöministeriö, VTT ja YTV. Tutkimus- ja selvitystyöstä vastasi VTT. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat edellä mainittujen lisäksi Jätelaitosyhdistys, St1 Biofuels, Biodeg Finland, Suomen ympäristökeskus SYKE ja maa- ja metsätalousministeriö. 

Julkaisu:

Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen biojalostamossa
Rättö, Marjaana; Vikman, Minna; Siika-aho, Matti
2009. VTT, Espoo. 64 s., VTT Tiedotteita - Research Notes : 2494


Lisätietoja

Marjaana Rättö
Erikoistutkija
040 720 6287

Matti Siika-aho
Erikoistutkija
040 560 9483

 

 

Lisätietoja

Marjaana Rättö
Erikoistutkija
040 720 6287

Matti Siika-aho
Erikoistutkija
040 560 9483