Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT selvittää Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet

24.09.2009


Vuonna 2010 valmistuvan Jyväskylän Keljonlahden biovoimalaitoksen tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet selvitetään VTT:n toteuttamassa tutkimusprojektissa. Tavoitteena on löytää tuhkalle hyötykäyttöä Keski-Suomessa kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Projektissa kehitetään myös menetelmiä jalostaa tuhkaa sen käyttömahdollisuuksien parantamiseksi tai uusien tuotteiden luomiseksi.

Vuonna 2010 valmistuvassa Keljonlahden biovoimalaitoksessa syntyy turve- ja puutuhkaa noin 30 000 tonnia vuodessa. Tuhka toimitetaan kaatopaikalle, mikäli sille ei löydetä käyttöä. Jätelainsäädäntö ja ympäristöhallinnon laatimat jätesuunnitelmat edellyttävät, että tuhkat pitäisi ensisijaisesti hyödyntää, jos se on teknisesti mahdollista eikä taloudellisesti aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. Sopivien hyötykäyttökohteiden löytyminen etenkin seostuhkille on kuitenkin usein vaikeaa.

Laadultaan ja koostumukseltaan tasalaatuisia kivihiilituhkia on perinteisesti hyödynnetty sementin raaka-aineena, betonin seosaineena, asfaltin täytejauheena sekä maa- ja pohjarakenteiden stabiloinnissa. Turve- ja puutuhkia on käytetty maarakenteissa sekä kaatopaikkojen pinta- ja maisemointitöissä. Puhtaat puutuhkat ovat erinomaista lannoitetta suometsille.

Ongelmana on, että tuhkan kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Lisäksi hyötykäyttöä koskeva lainsäädäntö on viime vuosina uudistunut, eikä tuhkan laatu sellaisenaan aina täytä esimerkiksi maarakennus- tai lannoiteasetuksen vaatimuksia. Turve-puutuhkien ravinnepitoisuudet ovat yleensä niin alhaisia, ettei niiden käyttö metsälannoitteena ole kannattavaa.

Biopolttoaineiden kysynnän kasvaessa hakkuutähteet kerätään entistä tarkemmin talteen ja metsien maaperä uhkaa köyhtyä. Tulevaisuudessa lannoitteiden vaikuttaa fosfaatin niukkuus ja sen kiihtyvä käyttö biopolttoaineiksi soveltuvien kasvien viljelyssä. Tuhkien sisältämät ravinteet kannattaa hyödyntää lannoitteina, eikä läjittää niitä kaatopaikoille. Maarakennuspuolella on jo paikoitellen pulaa hyvälaatuisista luonnonmateriaaleista. Tuhkien ja muiden UUMA-materiaalien, joita ovat esimerkiksi ylijäämäkiviainekset ja teollisuuden sivutuotteet, käyttöä tulisi tehostaa luonnonmateriaalien säästämiseksi. Myös betoniteollisuudessa etsitään halvempia raaka-aineita korvaamaan seos- ja täyteaineita, joita voidaan joutua kuljettamaan pitkienkin matkojen takaa.

Kaksivuotisessa ”Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa” -projektissa pyritään luomaan hyötykäyttökonsepti, jota noudattamalla turve- ja puutuhkat voidaan hyödyntää lähellä voimalaitosta ympäristöasiat huomioon ottaen teknisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Projektin tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään aluksi syntyvien tuhkien laatu ja mahdollisuudet niiden jalostamiseksi. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella laaditaan käsittelykonsepteja, joita testataan pilot-mittakaavassa. Hankkeen loppuvaiheessa arvioidaan, mitkä ovat parhaat menettelytavat ja mikä on niiden taloudellinen kannattavuus.

Länsi-Suomen lääninhallitus on myöntänyt hankkeelle EAKR-rahoituksen ja OPM:n hallinnonalan kansallisen vastinrahoituksen. Lisäksi hanketta rahoittavat Jyväskylän Energia Oy, Vapo Oy, HB-Betoniteollisuus Oy, Andament Oy, FA Forest Oy, Ultranat Oy ja VTT. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen tiepiirin kanssa.


Lisätietoja

Kirsi Korpijärvi
Projektipäällikkö, tutkija
020 722 2712

 

 

Lisätietoja

Kirsi Korpijärvi
Projektipäällikkö, tutkija
020 722 2712