VTT kehitti yhteistyökumppaneineen tehokkaan varoitusjärjestelmän uhkatilanteiden hallintaan
07.10.2009
Kansalaisten turvallisuus paranee suuronnettomuustilanteissa
VTT on kehittänyt yhdessä Ilmatieteen laitoksen, TKK:n ja HY:n seismologian laitoksen kanssa kansallisen hälytys-, tilannekuva- ja varoitusjärjestelmän kemikaali- ja luonnononnettomuustilanteisiin. Järjestelmä tukee esimerkiksi kemikaalionnettomuuksien ja maajäristysten jälkitilanteen hallintaa tuomalla päättäjille tarpeellista tietoa itse tapahtumasta ja luomalla yhteistä tilannekuvaa. Uuden järjestelmän avulla pelastustoimet voidaan kohdistaa nykyistä tehokkaammin. Ensimmäinen pilottijärjestelmä on jo toteutettu eräällä Kemiran tehtaalla.
Uusi hälytys-, tilannekuva- ja varoitusjärjestelmä perustuu olemassa olevien
menetelmien yhteensovittamiseen ja tiedonkulun varmistamiseen eri
järjestelmien kesken. Se on kokonaiskonsepti siitä, miten
onnettomuustilanteessa luodaan yhteinen tilannekuva ja miten tarvittava tieto
siirretään päättäjille. Kehitetyn hallintajärjestelmän avulla toimintaa
luonnononnettomuuksissa ja kemikaalionnettomuuksissa voidaan harjoitella
etukäteen. Tällaista olemassa olevien järjestelmien tuottaman tiedon
analysointia tarkemman ja paremmin hyödynnettävissä olevan tiedon
tuottamiseksi ei ole aiemmin tehty.
Olennainen osa
järjestelmää on VTT:n kehittämä langaton anturiverkko, joka mittaa tehtaan
kemikaalipäästöjä ja säätietoja ja välittää ne Ilmatieteen laitokselle
mahdollista kemikaalipilven kulkeutumisen arviointia varten. Mittaustiedolla
kohteesta saadaan tarkempi kuva onnettomuustapahtumasta. Tiheä anturiverkko
mahdollistaa päästön nopeamman havaitsemisen ja päästön leviämissuunnan
tarkemman määrittämisen sekä paikallisesti tarkemman päästöalueen määrityksen.
Langattoman anturiverkkotekniikan etu on toiminnan riippumattomuus
sähköverkosta. Silloin vältytään suurilta kaapelointi- ja
asennuskustannuksilta.
Tilannekuva onnettomuudesta
muodostetaan asiantuntijoiden avulla. Kemikaalipilven tiedot kerrotaan suoraan
vaara-alueena, ei pitoisuuksina. Ennakoiva riskianalyysi antaa alustavaa
tietoa siitä, missä onnettomuus voisi aiheuttaa vakavimmat seuraukset.
Tilannekuvajärjestelmä tuottaa valmiiksi analysoitua tietoa päätöksenteon
tueksi, jolloin pelastustoimet voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin.
Onnettomuuden vaikutusaluearvioon yhdistetään myös asukas- ja läsnäolotiedot.
Nopeasti saatava tieto uhan alla olevasta ihmismäärästä mahdollistaa
tehokkaamman evakuointivalmiuden, sairaankuljetuskapasiteetin ja sairaaloiden
valmiustilan noston.
Suomessa on eri pelastusviranomaisten
yhteistyö jo nyt korkeammalla tasolla kuin muissa Euroopan maissa. Tekesin
Turvallisuus-ohjelmaan kuuluvassa UHHA-hankkeessa kehitetty nopea ja tarkka
varoitusjärjestelmä lisää kansalaisten turvallisuutta kemikaali- ja
luonnononnettomuustilanteissa entisestään. Myös uhkien ennustaminen ja
ennakointi paranevat. Liiketoimintakonsepti auttaa lisäksi alan yrityksiä
pyrkimään kansainvälisille markkinoille ja hallitsemaan liiketoiminnan
mukanaan tuomia riskejä. Analysoitua onnettomuustietoa voidaan hyödyntää
kaupallisesti kehitettäessä tilannekuva-, johtamis- ja valvomojärjestelmiä.
Hanke mahdollistaa myös langattomien anturiverkkojen jatkokehittämisen.
UHHA-hankkeessa
ovat tutkimuslaitosten lisäksi olleet mukana sisäasiainministeriön
pelastusosasto, Valtioneuvoston kanslia, Pelastusopisto, TUKES, Finanssialan
keskusliitto, Suomen punainen risti, Työterveyslaitos, ulkoasiainministeriö ja
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Hankkeen yritysosapuolina olivat Elisa Oyj,
Kemira Oyj, Insta DefSec Oy, Patria Aviation Oy, Sofor Oy, Suomen
Erillisverkot Oy, Detector Oy, Sensorex Oy, Aurinkomatkat Oy ja Oy Tjäreborg
Ab.
Lisää aiheesta:
Uhkatilanteiden
hallintajärjestelmä
Yksilön
ja yhteiskunnan turvallisuus - haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa
VTT
luo katsauksen yksilön ja yhteiskunnan turvallisuuteen sekä tulevaisuuden
haasteisiin ja mahdollisuuksiin tuoreessa Safety & Security -julkaisussaan,
joka löytyy verkosta:http://www.vtt.fi/files/download/scientific_reports/safety_and_security_review2009.pdf
Lisätietoja
Riitta Molarius
Projektipäällikkö, tutkija
020 722 3480
Veikko Rouhiainen
Tutkimusprofessori
020 722 3262
