Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

TTY ja VTT kehittävät teknologiaa sähkönjakelun suurhäiriöistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi

14.10.2009


Laaja tai pitkäkestoinen sähkökatko lamaannuttaa yhteiskunnan. Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT kehittävät tekniikkaa, joka nopeuttaa tilannekuvan muodostamista sähkökatkoksen laajuudesta ja vaikutuksista. Näin korjaus- ja pelastustoimet saadaan kohdennettua nykyistä tehokkaammin oikeisiin kohteisiin ja vähennettyä kansalaisille ja yhteiskunnalle koituvia ongelmia. Lisäksi uuden teknologian avulla suurhäiriöt voidaan ottaa paremmin huomioon jo sähköverkon suunnittelussa ja kehittää sähköverkkoja mahdollisten suurhäiriöiden välttämiseksi. Tutkimus luo myös edellytyksiä järjestelmätoimittajille kansainvälisen liiketoiminnan synnyttämiseksi.

Sähköverkkoyhtiöt ja sähköurakoitsijat ovat keskeisiä toimijoita sähkökatkojen korjaamisessa. Ne eivät ole kuitenkaan vastuussa sähkökatkojen välillisistä seurauksista muutoin kuin pitkistä katkoista maksettavien vakiokorvausten muodossa. Laajoissa ja pitkäkestoisissa sähkökatkoissa mm. kunnat ja pelastuslaitokset ovat avainasemassa katkoista aiheutuvien haittojen lieventäjinä.

Pystyäkseen tekemään oikeita päätöksiä kunnat ja pelastuslaitokset tarvitsevat mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa tilanteesta sekä ennusteita sen kehittymisestä. Joidenkin suurhäiriöiden jälkeen tehdyissä selvityksissä on todettu, että suurhäiriön aikana oikean tilannekuvan muodostaminen ja välittäminen asiakkaille sekä muille toimijoille saattaa olla jopa tärkeämpää kuin verkon välitön korjaaminen.

Tilannekuvan muodostamiseen tarvitaan yhtäältä tietoa sähkökatkon laajuudesta ja käynnissä olevista korjaustoimista. Toisaalta tarvitaan tietoa asiakkaiden kriittisyydestä eli siitä, miten vakavia seurauksia sähkönjakelun keskeytyminen voi eri käyttökohteissa aiheuttaa. Yhtenä keskeisenä tutkimushaasteena Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n hankkeessa onkin erityyppisten asiakkaiden kriittisyyden mallintaminen. Erityisen tärkeä on löytää eri asiakkaille ja sähkökäyttökohteille kriittinen katkoaika, jolloin harmi muuttuu merkittäväksi haitaksi. Tällaisia tilanteita ovat mm. varavoiman loppuminen, asuntojen kylmeneminen, veden loppuminen ja jäteveden ylivuoto.

Vuoden 2001 suurhäiriöiden jälkeen sähköverkkoyhtiöiden varautuminen on parantunut mm. laadittujen varautumissuunnitelmien sekä verkkoinvestointien ansiosta. Verkon suunnittelussa ja käyttötoiminnassa nykyisin käytettävät tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tue kovin hyvin suurhäiriöiden mallintamista eivätkä niiden hallintaa.

Sähkönjakelu on Suomessa varsin luotettavaa ja laajat häiriöt harvinaisia. Maaseudulla sähkönjakelu keskeytyy vuoden aikana keskimäärin noin kolmeksi tunniksi ja taajamissa noin tunniksi. Pahimmillaan sähkönjakelu voi kuitenkin keskeytyä päiviksi ja jopa viikoiksi. Näin kävi mm. vuonna 2001 riehuneiden Pyry- ja Janika-myrskyjen aikana puhumattakaan Ruotsissa vuonna 2005 riehuneesta Gudrun-myrskystä.

Myrskyt ovat yleisimpiä sähkökatkojen aiheuttajia mutta eivät suinkaan ainoita. Kostea lumi ja tulvat voivat myös aiheuttaa pitkiä sähkökatkoja. Myös tekniset viat voivat saada aikaan laajoja ja pitkäkestoisia sähkökatkoja.

Sähkökatkokset aiheuttavat yksittäisille ihmisille ja koko yhteiskunnalle hyvin monia haittoja. Esimerkiksi sähköön ja tietoliikenteeseen voimakkaasti nojaavan yhteiskunnan normaali toiminta voi häiriintyä monin paikoin varsin pian. Näitä ovat mm. pankit, kaupat, vesihuolto, tele- ja tietoliikenne ja polttoainehuolto. Mitä pidempi ja laaja-alaisempi katko on, sitä pahempia yleensä ovat sen seuraukset. Sähkökatko voi uhata ihmisen terveyttä ja jopa henkeä. Näin käy esimerkiksi silloin, kun pitkä sähkökatko sattuu kylmään vuodenaikaan ja asunnon lämmitys on sähköstä riippuvaista.

Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n ja lisäksi hankkeessa ovat mukana Fortum Sähkönsiirto Oy, Vattenfall Verkko Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Turku Energia Sähköverkot Oy, ABB Oyj, Sähkötutkimuspooli, Huoltovarmuuskeskus, Tampereen aluepelastuslaitos sekä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos.

Hankkeen päärahoittaja on Tekes. Muina rahoittajina ovat tutkimustahot sekä mukana olevat yritykset, Sähkötutkimuspooli ja Huoltovarmuuskeskus. Hanke kestää huhtikuuhun 2011 saakka.


Lisätietoja

VTT : Janne Sarsama
Tutkija
020 722 3259

Tampereen teknillinen yliopisto: Professori Pekka Verho
040 849 0456, etunimi.sukunimi@tut.fi

Tampereen teknillinen yliopisto: Dosentti Veli-Pekka Nurmi
0400 170 364, etunimi.sukunimi@tut.fi

 

 

Lisätietoja

VTT : Janne Sarsama
Tutkija
020 722 3259

Tampereen teknillinen yliopisto: Professori Pekka Verho
040 849 0456, etunimi.sukunimi@tut.fi

Tampereen teknillinen yliopisto: Dosentti Veli-Pekka Nurmi
0400 170 364, etunimi.sukunimi@tut.fi