Tutkimustulosten kaupallistaminen edellyttää riskinottokykyä
26.10.2009
VTT:n ja Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan tutkimuslähtöinen yrittäjyys tehostuisi mikäli pääomasijoittajilla ja viranomaisilla olisi parempi riskinottokyky. Keksintöjen kaupallistamiseen tarkoitetut rahat pilkkoutuvat tällä hetkellä moniin pieniin hankkeisiin.
Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa syntyvien
tutkimustulosten kaupallistamiseksi on perustettu useita erilaisia
välittäjäorganisaatioita, eli teknologiakeskuksia, kehittämisyhtiöitä,
hautomoita ja kaupallistamiseen keskittyviä yrityksiä. Lisäksi on käynnistetty
lukuisia tutkimuspanostusten kaupallista tai tuotannollista hyödyntämistä
parantavia ohjelmia.
Tutkimustulosten muuttaminen
kaupalliseksi hyödyksi on useassa otteessa todettu olevan Suomen
innovaatiojärjestelmän yksi heikkous. VTT:n ja Tampereen yliopiston
yhteishanke osoitti, että akateemisen tutkimuksen kaupallistamisen vaikeudet
liittyvät tutkimuksen, yritysten ja julkisen sektorin toiminnan erilaisiin
tavoitteisiin. Tämä näkyy esimerkiksi tutkijoiden vähäisenä tietämyksenä
markkinoiden tarpeista ja toiminnasta, yritysten kiinnostuksen puutteena
pitkää kaupallistamisprosessia vaativista tutkimustuloksista sekä puutteina
julkisessa kaupallistumistuessa.
Tulokset tukevat jo aiemmin
muodostunutta käsitystä, jossa innovaatiopohjaista yritystoimintaa tukevan
julkisen palvelujärjestelmän on katsottu tarvitsevan uudistamista. Erityisesti
tutkimuksen kaupallistamista edistävän politiikan ja välittäjäorganisaatioiden
toimintatapojen on kehityttävä, jotta kaupallistuminen tehostuisi.
Odotukset
välittäjäorganisaatioiden toimintaa kohtaan ovat suuria. Tutkimuslähtöiset
yritykset hyödyntävät välittäjäorganisaatioiden palveluita pääosin yrityksen
perustamisvaiheessa. Palvelujärjestelmä yrityksen perustamiseen liittyvien
perusasioiden hoitamiseen näyttää olevan kunnossa. Yritykset tarvitsevat
kuitenkin liiketoimintaa kehittäviä palveluita uskottavuuden ja jatkuvuuden
turvaamiseksi. Kysyntää olisi erityisesti palveluille, jotka edistävät
rahoituksen hankintaa ja yrityksen kansainvälistymistä. Lisäksi kaivattiin
tietoa yrityksen markkinoista, toimialan muista toimijoista ja kilpailijoista.
Tutkimusyrittäjät myös peräänkuuluttivat kokeneita teknologiayrittäjiä
konsultoimaan ja mentoroimaan aloittavia yrityksiä.
Kokonaisvaltaisten
kaupallistamispalveluiden tarjoaminen eri tieteenalojen, teknologioiden tai
toimialojen vaatimukset huomioiden edellyttäisi valtavia resursseja.
Taloudellisesti menestyksekäs teknologian siirto tutkimuksesta kaupalliseksi
hyödyksi vaatisi riittävästi riskejä sietävää pääomaa, markkinoille
vakiintuneiden yritysten kummiutta tai niiden joustavaa yhteistyötä
tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kokeneiden yrittäjien liiketoimintaosaamisen
jakaminen aloittavien yritysten hyväksi vauhdittaisi tutkimuksen
kaupallistumista.
Välittäjäorganisaatioiden toimintakenttää
voidaan pitää erittäin haastavana tehtävänä. Vaikeusastetta lisää myös useiden
toimijoiden ja monitasoisen verkoston kokonaishallinnan puuttuminen.
Haastatteluissa ilmeni myös, että tutkijat ja yrittäjät eivät tiedä
innovaatioyritykselle tarjottavista palveluista. Tukijärjestelmän yleisenä
ongelmana rahanjaon pilkkoutumisen lisäksi myös se, että tukimuotoja ei voi
ohjata käynnistyvän yrityksen operatiivisen toimintaan, kuten esimerkiksi
toimitusjohtajan palkkaamiseen, markkinointiin tai myyntityöhön.
Kilpailulainsäädäntö rajoittaa toiminnan julkista tukemista yrityksissä.
Pääomien puutteet vaivaavat usein uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä.
Tutkimuksen
toteuttivat VTT ja Tampereen yliopiston Tieteen-, teknologian- ja
innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI). Tutkimuksen rahoittivat Tekes, VTT ja
Tampereen yliopisto.
Tutkimusraportti verkossa:
Välittäjäorganisaatiot
tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistäjinä, Jari Konttinen, Nina Suvinen ja
Mika Nieminen
Lisätietoja
VTT, Jari Konttinen
Tutkija
020 722 4271
Tampereen yliopisto, Nina Suvinen
tutkija
03 3551 6989, etunimi.sukunimi@uta.fi
