Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Suomi voi toimia kansainvälisenä esimerkkinä ympäristöteknologian kaupallistamisessa

11.03.2010


Suomi voi tarjota muulle maailmalle merkittävää uutta ympäristöteknologiaa ja innovaatioita. VTT on tutkinut ympäristöteknologian kaupallistamiseen liittyviä esteitä ja mahdollisuuksia sekä kehittänyt toimintamalleja innovaatioiden ympäristö- ja markkinapotentiaalin arvioimiseksi. Vesiteknologia toimi tutkimuksessa esimerkkinä ympäristöteknologioita tarkasteltaessa. Tulokset ovat yleistettävissä muihinkin ympäristöteknologioihin.

Tutkimuksen tuloksena syntyi VAF-viitekehys (Value Assessment Framework), joka huomioi keskeiset ympäristöteknologisen innovaation kansainväliseen menestykseen vaikuttavat tekijät. VTT:n lähestymistavassa otetaan huomioon innovaatioprosessi, ympäristöinnovaatioiden erityispiirteet, uusien tuotteiden ympäristöhyödyt ja edelläkävijämarkkina-ajattelu (lead market -ajattelu).

Tutkimus perustuu ajattelumalliin, jossa innovaatio syntyy jonkin alueen erityisen tarpeen tai osaamisen tuloksena. Vertailemalla eri alueiden edelläkävijyyden markkinatekijöitä ja kohdentamalla markkinointi on innovaatiolla hyvät edellytykset kansainväliseen menestykseen. Pieni maa, joka onnistuu ratkaisemaan paikallisen ongelman, saattaa kyetä tarjoamaan maailmanlaajuisesti merkittäviä innovaatioita. Esimerkiksi Japanissa luonnonvarojen puute pakotti kehittämään kierrätysjärjestelmiä ja tehostamaan resurssien käyttöä. Tanskassa fossiilisten luonnonvarojen puute kannusti kehittämään tuulivoimaa.

Kehitystä ohjaavat pääsääntöisesti kiristyvä ja maailmanlaajuisesti yhtenäistyvä lainsäädäntö. Yritysten kilpailukyvyn kehittämisen kannalta muita maita tiukempi ympäristölainsäädäntö voi olla pitkällä tähtäimellä tärkeä keino luotaessa kansainvälisesti menestyksekästä liiketoimintaa.

Suomessa ympäristötekniikka on ollut pitkälti julkishallinnon ja lainsäädännön hallitsema toimiala. Ilmastonmuutoksen ja energian kallistumisen myötä ympäristöasiat koskevat tänä päivänä kaikkea elinkeinotoimintaa. Myös yksityiset markkinat ovat vaikuttaneet kehitykseen, mikä on johtanut mm. energia- ja ilmastoteknologisten ratkaisujen kehittymiseen.

Parhaimmillaan uudet innovaatiot ovat johtaneet paitsi ympäristöhyötyihin myös tuotteen hinnan alenemiseen energia- ja materiasäästöjen seurauksena. Elinkaariajattelu ja kestävän kehityksen ulottuvuudet - ekologisuus, sosiaalisuus ja taloudellisuus - tulevat saamaan kasvavaa huomiota tuotekehityksessä.

Yhteiskunnan tukijärjestelmillä on tärkeä rooli uusien ratkaisujen kehittämisessä. Tukijärjestelmiä ovat tutkimuslaitosten korkean tutkimuslaadun ylläpitäminen, lainsäädännön kehittäminen ja toimet kansainvälisesti houkuttelevien liiketoiminta-alueiden kasvun edistämiseksi. Myös palveluliiketoiminnan on oltava tuen piirissä, koska sen taustalla vaikuttava osaaminen saattaa olla yhtä merkittävä uuden liiketoiminnan lähde kuin teknologinen ratkaisu. Julkinen sektori voi toimia suunnannäyttäjänä ottamalla kestävän kehityksen kannalta suotuisimpia ratkaisuja käyttöönsä.

Globaalissa taloudessa katse on suunnattava kehittyville ja kasvaville markkina-alueille. Kiina on tällä hetkellä ympäristöystävällisten kaupunkien kehittämistavoitteensa takia suuri mahdollisuus ympäristöalan vientiyrityksille. Myös Keski-Amerikassa ja Afrikassa on uudelle teknologialle suuret mahdollisuudet.

Vesiteknologia tutkimuksen esimerkkinä


Vesiteknologia toimi tutkimuksessa erimerkkinä tarkasteltaessa ympäristöteknologioiden kaupallistamista. Veden tarpeen lisääntyessä on oletettavaa, että veteen liittyvät ongelmat tulevat olemaan perustana erilaisissa jalanjälkilaskelmissa. Arvioidaan, että 1,2 miljardia ihmistä elää veden puutteen vaivaamilla alueilla ja lisäksi vähintään 1,6 miljardilta ihmiseltä puuttuu rahaa riittävän hyvänlaatuisen veden hankkimiseen. Vuoteen 2025 mennessä vedenkäytön ennustetaan lisääntyvän teollisuusmaissa viidenneksellä vuoteen 2000 verrattuna. Kehitysmaissa vastaava kulutuksen lisäys tulee olemaan noin 50 prosenttia. Veden tuotanto- ja jakeluinfrastruktuuri on monissa maissa vanhenemassa.

Suomalaiselle vesiteknologiasektorille on tunnusomaista sen jakaantuminen julkiseen sektoriin, muutamaan isoon yksityiseen toimijaan sekä joukkoon pk-yrityksiä. Sektorin sirpaleisuuden takia erilaisten yhteistyömuotojen rakentaminen on tärkeää kehitettäessä ja markkinoitaessa tuote- ja palvelukonsepteja.

VTT:n julkaisu  “Water business is not an island: assessing the market potential of environmental innovations” verkossa


Lisätietoja

Jouko Myllyoja
Tutkija
020 722 4691

 

 

Lisätietoja

Jouko Myllyoja
Tutkija
020 722 4691