Suomi voi toimia kansainvälisenä esimerkkinä ympäristöteknologian kaupallistamisessa
11.03.2010
Suomi voi tarjota muulle maailmalle merkittävää uutta ympäristöteknologiaa ja innovaatioita. VTT on tutkinut ympäristöteknologian kaupallistamiseen liittyviä esteitä ja mahdollisuuksia sekä kehittänyt toimintamalleja innovaatioiden ympäristö- ja markkinapotentiaalin arvioimiseksi. Vesiteknologia toimi tutkimuksessa esimerkkinä ympäristöteknologioita tarkasteltaessa. Tulokset ovat yleistettävissä muihinkin ympäristöteknologioihin.
Tutkimuksen tuloksena syntyi VAF-viitekehys (Value Assessment Framework), joka
huomioi keskeiset ympäristöteknologisen innovaation kansainväliseen
menestykseen vaikuttavat tekijät. VTT:n lähestymistavassa otetaan huomioon
innovaatioprosessi, ympäristöinnovaatioiden erityispiirteet, uusien tuotteiden
ympäristöhyödyt ja edelläkävijämarkkina-ajattelu (lead market -ajattelu).
Tutkimus
perustuu ajattelumalliin, jossa innovaatio syntyy jonkin alueen erityisen
tarpeen tai osaamisen tuloksena. Vertailemalla eri alueiden edelläkävijyyden
markkinatekijöitä ja kohdentamalla markkinointi on innovaatiolla hyvät
edellytykset kansainväliseen menestykseen. Pieni maa, joka onnistuu
ratkaisemaan paikallisen ongelman, saattaa kyetä tarjoamaan
maailmanlaajuisesti merkittäviä innovaatioita. Esimerkiksi Japanissa
luonnonvarojen puute pakotti kehittämään kierrätysjärjestelmiä ja tehostamaan
resurssien käyttöä. Tanskassa fossiilisten luonnonvarojen puute kannusti
kehittämään tuulivoimaa.
Kehitystä ohjaavat
pääsääntöisesti kiristyvä ja maailmanlaajuisesti yhtenäistyvä lainsäädäntö.
Yritysten kilpailukyvyn kehittämisen kannalta muita maita tiukempi
ympäristölainsäädäntö voi olla pitkällä tähtäimellä tärkeä keino luotaessa
kansainvälisesti menestyksekästä liiketoimintaa.
Suomessa
ympäristötekniikka on ollut pitkälti julkishallinnon ja lainsäädännön
hallitsema toimiala. Ilmastonmuutoksen ja energian kallistumisen myötä
ympäristöasiat koskevat tänä päivänä kaikkea elinkeinotoimintaa. Myös
yksityiset markkinat ovat vaikuttaneet kehitykseen, mikä on johtanut mm.
energia- ja ilmastoteknologisten ratkaisujen kehittymiseen.
Parhaimmillaan
uudet innovaatiot ovat johtaneet paitsi ympäristöhyötyihin myös tuotteen
hinnan alenemiseen energia- ja materiasäästöjen seurauksena. Elinkaariajattelu
ja kestävän kehityksen ulottuvuudet - ekologisuus, sosiaalisuus ja
taloudellisuus - tulevat saamaan kasvavaa huomiota tuotekehityksessä.
Yhteiskunnan
tukijärjestelmillä on tärkeä rooli uusien ratkaisujen kehittämisessä.
Tukijärjestelmiä ovat tutkimuslaitosten korkean tutkimuslaadun ylläpitäminen,
lainsäädännön kehittäminen ja toimet kansainvälisesti houkuttelevien
liiketoiminta-alueiden kasvun edistämiseksi. Myös palveluliiketoiminnan on
oltava tuen piirissä, koska sen taustalla vaikuttava osaaminen saattaa olla
yhtä merkittävä uuden liiketoiminnan lähde kuin teknologinen ratkaisu.
Julkinen sektori voi toimia suunnannäyttäjänä ottamalla kestävän kehityksen
kannalta suotuisimpia ratkaisuja käyttöönsä.
Globaalissa
taloudessa katse on suunnattava kehittyville ja kasvaville markkina-alueille.
Kiina on tällä hetkellä ympäristöystävällisten kaupunkien
kehittämistavoitteensa takia suuri mahdollisuus ympäristöalan
vientiyrityksille. Myös Keski-Amerikassa ja Afrikassa on uudelle teknologialle
suuret mahdollisuudet.
Vesiteknologia tutkimuksen
esimerkkinä
Vesiteknologia toimi tutkimuksessa
erimerkkinä tarkasteltaessa ympäristöteknologioiden kaupallistamista. Veden
tarpeen lisääntyessä on oletettavaa, että veteen liittyvät ongelmat tulevat
olemaan perustana erilaisissa jalanjälkilaskelmissa. Arvioidaan, että 1,2
miljardia ihmistä elää veden puutteen vaivaamilla alueilla ja lisäksi
vähintään 1,6 miljardilta ihmiseltä puuttuu rahaa riittävän hyvänlaatuisen
veden hankkimiseen. Vuoteen 2025 mennessä vedenkäytön ennustetaan lisääntyvän
teollisuusmaissa viidenneksellä vuoteen 2000 verrattuna. Kehitysmaissa
vastaava kulutuksen lisäys tulee olemaan noin 50 prosenttia. Veden tuotanto-
ja jakeluinfrastruktuuri on monissa maissa vanhenemassa.
Suomalaiselle
vesiteknologiasektorille on tunnusomaista sen jakaantuminen julkiseen
sektoriin, muutamaan isoon yksityiseen toimijaan sekä joukkoon pk-yrityksiä.
Sektorin sirpaleisuuden takia erilaisten yhteistyömuotojen rakentaminen on
tärkeää kehitettäessä ja markkinoitaessa tuote- ja palvelukonsepteja.
VTT:n
julkaisu “Water
business is not an island: assessing the market potential of environmental
innovations” verkossa
