Lähetä linkki
Lähes hiilidioksidipäästötön sähköntuotanto mahdollista Pohjoismaissa vuonna 2020
27.04.2010
Mahdollisuus pohjoismaiselle hyvinvoinnille, haaste pohjoismaisen teollisuuden kansainväliselle kilpailukyvylle
Yhteispohjoismaisessa Nordic Energy Perspectives -tutkimushankkeessa tunnistettiin useita uusia energiatoimialaan liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia Pohjoismaissa, mutta myös merkittäviä haasteita erityisesti pohjoismaiselle energiaintensiiviselle teollisuudelle seuraavien 10 - 20 vuoden aikana. Yksi merkittävimmistä keinoista ilmastonmuutoksen hillinnässä on hiilidioksidipäästötön sähköntuotanto. Sähkön viennillä Pohjoismaista Keski-Eurooppaan voidaan edistää myös koko Euroopan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti.
EU:n ilmastopoliittiset tavoitteet johtavat lähes
hiilidioksidipäästöttömään pohjoismaiseen sähköntuotantoon
Euroopan
Unioni on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiselle sekä uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden
lisäämiselle vuoteen 2020 mennessä. Yhteispohjoismaisessa
NEP-tutkimushankkeessa arvioitiin EU-tavoitteiden vaikutuksia pohjoismaisiin
energiamarkkinoihin, energiajärjestelmään sekä hyvinvointiin hyödyntäen useita
eri sähkömarkkina-, energiajärjestelmä- sekä kokonaistalousmalleja. Suomesta
hankkeeseen osallistuivat VTT ja VATT.
Uusiutuvien
energialähteiden lisäys ja energiatehokkuuden parantaminen ovat merkittävimmät
kasvihuonekaasujen vähentämiskeinot Pohjoismaissa. Suurin osa
hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä toteutunee päästökauppasektorilla, missä
se on myös kustannustehokkainta. Päästökaupan piiriin siirtynee myös
ei-päästökauppasektorin päästöjä esimerkiksi liikenteen sähköistymisen ja
lämpöpumppujen lisäyksen myötä ilmastotavoitteiden tiukentuessa.
Politiikan
ja markkinoiden tasapaino – usein toistuva kysymys NEP-hankkeen selvityksissä
EU-tavoitteiden
vaikutuksia on hyvin haasteellista arvioida, koska tavoitteet ovat osin
keske-nään ristiriitaisia. Lähestyttäessä vuotta 2020
energiainvestointipäätöksiä ohjaavat enenevässä määrin muut kuin
markkinasignaalit. Tästä hyvänä esimerkkinä on EU:n tavoite lisätä uusiutuvia
energialähteitä. NEP-hankkeessa tehtyjen laskelmien yhteinen johtopäätös oli,
että pohjoismaisten kansallisten energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden
toteutus vaatii huomattavia investointeja pohjoismaiseen energiajärjestelmään,
mikä nostaa myös energian kuluttajahintoja. Toisaalta uusiutuvien
energialähteiden ja ydinvoiman lisäys Pohjoismaissa alentaa sähkön
pörssihintaa. On myös odotettavissa, että sähkön vienti muuhun Eurooppaan
lisääntyy.
Pohjoismaiden energiaintensiivisen
teollisuuden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla heikkenee kustannusten
noustessa kilpailijamaita enemmän. Päästötön energiatuotanto voi kuitenkin
tulevaisuudessa muodostua merkittäväksi kilpailueduksi, jos
päästörajoitustoimenpiteet laajenevat kattamaan myös Euroopan ulkopuolisia
maita. Lisäksi NEP-hankkeessa tunnistettiin useita synergiaetuja Pohjoismaiden
välillä, joita hyödyntämällä voidaan lisätä ilmastonmuutoksen hillinnän
kustannustehokkuutta ja siten pohjoismaista hyvinvointia.
NEP-hankkeen
suomalaisina yhteistyökumppaneina ja rahoittajina olivat Tekes,
Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry,
Turveteollisuusliitto sekä VTT ja VATT.
NEP-hankkeen
päätöskonferenssi pidetään Tukholman Grand Hotelissa 27.4.2010.
Projektin
yhteenvetoraportti: Ten
Opportunities and Challenges for Nordic Energy