Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT: Jätehuollosta uutta liiketoimintaa Suomen yrityksille

11.05.2010


Suomestako nollajäteyhteiskunta?

Kestävä kehitys on globaalisti keskeinen tutkimusta ja päätöksentekoa ohjaava tekijä. Parhaat ratkaisut edellyttävät riskinottoa ja osaamisten yhdistämistä. Suomesta löytyy osaamista, mutta onko kykyä riskinottoon? Yrityksille uusien teknologioiden hyödyntäminen voi tarjota lähes rajattomasti liiketoimintamahdollisuuksia. Näitä syntyy esimerkiksi voimakkaassa kasvussa olevassa jätteisiin liittyvässä liiketoiminnassa. Teknologia ja liiketoiminta yhdessä vievät Suomea kohti nollajäteyhteiskuntaa, jossa jätteet kierrätetään ja hyödynnetään tehokkaasti.

VTT on jo pitkään keskittynyt kestävän kehityksen tavoitteisiin. Moniteknologisuus ja laajat kansainväliset verkostot takaavat hyvät lähtökohdat haasteiden voittamiseksi. Vahvasta tieteellisestä osaamisesta sekä tutkimustoiminnasta löytyy ratkaisuja niin yhteiskunnalle kuin teollisuudellekin. Motivaatio on kaikilla yhteinen: puhdas ja kestävien ratkaisujen varaan rakennettu maailma.

VTT:n vihreä teknologia materiaalien kierrätyksessä ja uudelleen käytössä hyödyntää vahvasti VTT:n monipuolista teknologista osaamista. Tavoitteena ovat jätteestä tuotetut uudet materiaalit ja jalostetut tuotteet, kierrätys- ja talteenottoteknologiat sekä kokonaiskonseptit tuotettaessa jätteistä raaka-aineita ja energiaa.

Esimerkkeinä VTT:n materiaaliteknologian ratkaisuista ovat jätteet raaka-aineiksi muuttava bioliuotus, energiatehokas lietteenkäsittely sekä käyttökelpoisen turpeen ja puun seospolton tuhka-aineksen hyödyntäminen maarakentamisessa.

Energiatehokkuusvaatimukset luovat yhä enemmän tarvetta myös yhdyskunta- ja teollisuusjätelietteen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Haasteena on lietteen vedenpoiston tehostaminen. Lietteiden hyötykäytön kehittäminen on yksi VTT:n tutkimuskohteista. Esimerkiksi biokaasun tuotannon lisääminen jätevesilietteestä parantaa koko lietteen käyttöketjun energiatehokkuutta. Lietettä voidaan käyttää myös maanparannustarkoituksiin sekä lannoitteena. Lannoitteiden hinnan nousu parantaa mahdollisuuksia lietteiden ja muiden lannoitekäyttöön soveltuvien jätteiden hyödyntämiseen.

Maapallomme on ylittänyt vuodesta 1995 lähtien biologisen kantokykynsä. Keskeinen ratkaistava kysymys on maapallon resurssien ja luonnonvarojen riittävyys. Suomessa noin 90 % vuosittaisesta jätteiden kokonaiskertymästä muodostuu rakennus-, kaivos- ja teollisuusjätteistä. Jätteiden kokonaishyödyntämisaste on nykyisin vain noin 40 %, mitä on vielä kovasti vara tehostaa. Tällä hetkellä kasvussa on jätteiden hyödyntäminen uudelleenkäytön, kierrätyksen sekä materiaalien ja energiantuoton muodossa.

Luonnonvarojen käytön kielteisten vaikutusten vähentäminen ehkäisemällä jätteiden syntyä ja edistämällä jätteiden kierrätystä sekä hyötykäyttöä on EU:n jätestrategian tavoite. Lisäksi tavoitteena on tehdä EU:sta kierrätysyhteiskunta.

EU:n uuden jätepuitedirektiivin tavoitteena on vähentää jätettä estämällä yksinkertaisesti jätteen synty. Seuraavaksi parhaat vaihtoehdot tavoitteen saavuttamiseksi ovat paremmuusjärjestyksessä jätteen uudelleen käyttö, kierrätys, energiahyödyntäminen sekä viimeisenä jätteen loppusijoitus.

Jätepuitedirektiivin minimikierrätystavoitteiden mukaan vuonna 2020 kotitalouksien paperi-, lasi-, metalli- ja muovijätteestä pitää kierrättää 50 %. Rakennus- ja purkujätteistä on puolestaan kierrätettävä 70 %. Lisäksi tavoitteissa on erilliskeräysvelvoite vuodelle 2015 paperille, metallille, muoville ja lasille.

Jätteisiin liittyvä liiketoiminta, kuten jätteiden hyödyntäminen ja kierrätys, on voimakkaassa kasvussa. Kokonaisuudessaan ympäristöliiketoiminnan maailmanmarkkinat kasvoivat lähes 10 % vuosittain 2000-luvun puolenvälin paikkeilla. Suomessa koko ympäristöliiketoiminta-alan arvioitu liikevaihto vuosina 2000 - 2004 oli 4,5 – 9 miljardia euroa. Jätehuolto- ja kierrätysalojen liikevaihto oli noin 1,1 miljardia euroa.

Jätehuolto on kehittynyt kaatopaikalle kuljettamisesta monipuoliseksi liiketoiminnaksi. Samalla se on integroitunut osaksi yhteiskunnan energia- ja materiaalihuoltoa. Tämä edellyttää uudenlaista verkostoitumista ja uusia liiketoimintakonsepteja. Lisäksi pitäisi pystyä ennakoimaan esimerkiksi jätteiden määrän ja laadun sekä energian ja materiaalien hintojen kehitystä. Tuotannon ja kulutuskäyttäytymisen muutokset heijastuvat jätehuoltoon joko välittömästi tai sitten tuotteiden tietyn käyttöajan jälkeen.

Jätehuolto ei enää voi toimia omana saarekkeenaan, vaan se on aina kiinni energian tuotannossa ja materiaalien käyttöketjuissa. Muutos on ollut nopea, ja tarve ekotehokkaalle kierrätykselle energiaksi ja materiaaleiksi lisääntyy jatkossa. Jätteestä jalostetaan kustannukset, ympäristövaikutukset, tekninen soveltuvuus sekä muut toimintaedellytykset huomioon ottaen raaka-ainetta kulloinkin parhaiten soveltuvaan käyttökohteeseen.


Lisätietoja

Anne-Christine Ritschkoff
Tutkimusjohtaja
020 722 5546

Jorma Lammasniemi
Tieteellinen johtaja
020 722 2200

 

 

Lisätietoja

Anne-Christine Ritschkoff
Tutkimusjohtaja
020 722 5546

Jorma Lammasniemi
Tieteellinen johtaja
020 722 2200