Valmista mallia yritysten kehittymiseksi palveluliiketoimintaan ei ole
26.05.2010
Kunkin yrityksen tie menestykseen on yksilöllinen ja kulkee kokeilujen ja hapuilemisen kautta
Saatavilla oleva organisaatioita ja johtamista käsittelevä kirjallisuus tukee paremmin nykyisen liiketoiminnan parantamista kuin täysin uuden kehittämistä. Yrityskirjallisuus puolestaan kuvaa suurelta osalta muutoksen lopputulosta, ei sitä polkua, jonka kautta lopputulokseen päästiin. VTT:n, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston tutkijat seurasivat 3 vuoden ajan yli 10 yrityksen muutosta tuote- ja tuotantokeskeisyydestä palveluliiketoimintaan. Tuloksena on ainutlaatuinen julkaisu, joka kuvaa myös yritysten hapuilua toimintansa uudistamisessa palveluliiketoimintaan. Uudistamisen ja johtamisen punaisena lankana on vuorovaikutus niin yritysten oman henkilöstön kuin asiakkaiden ja verkostokumppanien kanssa.
Palvelujen kehittäminen on yksi keino saavuttaa kilpailuetua. Palvelujen
kehittämisellä vastataan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Siirtyminen
palveluliiketoimintaan edellyttää teknologiayrityksiltä palveluliiketoiminnan
kehitysportaiden tunnistamista. Se edellyttää myös uudenlaisen yhteisen
oppimistavan kehittymistä siten, että asiakkaat ja verkostokumppanit tulevat
mukaan palveluiden kehittämiseen. Muutoksessa kohti palveluliiketoimintaa
yritysten on avauduttava asiakkaiden suuntaan ja pystyttävä hyödyntämään
yhteistyökumppaniensa osaaminen palvelutuotannossaan.
Muutoksessa
palveluyritykseksi jokaisen yrityksen on toimittava oman lähtötilanteensa
mukaan ja löydettävä oma kehityspolkunsa. Yritysten on tiedostettava niin
nykyinen kuin tavoittelemansa liiketoimintamalli. Samoin yritysten on
arvioitava organisaatio- ja johtamiskäytäntönsä ja niiden muutostarpeet. Tämä
on välttämätöntä, sillä nykyiset tuotanto- ja tuotekeskeiset johtamismallit
estävät uudistumista kohti palveluliiketoimintaa.
Muutoksessa
kohti palveluliiketoimintaa on tärkeää, että luodaan, pidetään yllä ja
kehitetään organisaation yhteinen jatkuvasti muuttuvan palvelutavoitteen
etsimis- ja kokeiluvoima. On myös tärkeää, että uskalletaan kokeilla sekä
epäonnistua. Epäonnistumiset on opittava näkemään olennaisena osana suunnan ja
toimintatavan etsimistä.
Uudenlainen johtajuus on
palveluliiketoiminnan rakentumisen ehtona. Sen läpileikkaavana piirteenä on
vuorovaikutteisuus ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen niin yrityksen
sisäisesti, asiakkaiden kanssa kuin laajoissa verkostoissa. Organisaatio- ja
johtamiskäytäntöjen muuttaminen kohti uusia vuorovaikutteisuutta on hidasta.
Uudistumisen
varhaisessa vaiheessa yritysten merkittävin haaste on, kuinka auttaa niiden
johtoa ja työntekijöitä astumaan ulos mukavuusalueelta eli lähtemään etsimään
uutta liiketoiminnan kohdetta jo ennakoivasti ennen kuin toiminta on lähtenyt
kriisiin. Muutoksen tarpeeseen on siis havahduttava, tunnistettava vanhan
toiminnan heikkoudet, etsittävä uusi toimintaperiaate sekä rakennettava
toiminta sen mukaiseksi.
Todellisuudessa muutos etenee
hapuilujen, monien takaisinpelaamisten ja samojen vaiheiden toistumisen
kautta. Tässä kehityksessä muutoksen tarpeen, uuden suunnan toteuttavuuden ja
mielekkyyden todistaminen henkilöstölle on oleellista.
Julkaisu
Raimo
Hyötyläinen ja Maaria Nuutinen (toim.) Mahdollisuuksien kenttä.
Palveluliiketoiminta ja vuorovaikutteinen johtaminen. Teknologiateollisuus ry.
2010. Kirja esittelee palveluliiketoiminnan johtamisen kenttää ja johtamisen
roolia yritysten muodonmuutoksessa kohti palveluliiketoimintaa. Kirja on osa
VTT:n koordinoimaa Palveluliiketoimintojen vuorovaikutteinen organisointi ja
johtaminen -tutkimushanketta. Hankkeessa luotiin uutta syvällistä tietämystä
palveluliiketoiminnan organisoinnista ja johtamismalleista sekä
palvelukulttuurin muutoksesta. Analyysi ja tarkastelu perustuvat
kolmivuotiseen yhteistyöhön yli 10 yrityksen kanssa.
Lisätietoja
Maaria Nuutinen
Erikoistutkija
040 550 8615
Raimo Hyötyläinen
Tutkimusprofessori
040 558 5625
Iiro Salkari
Teknologiapäälikkö
040 525 4771
