Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Valmista mallia yritysten kehittymiseksi palveluliiketoimintaan ei ole

26.05.2010


Kunkin yrityksen tie menestykseen on yksilöllinen ja kulkee kokeilujen ja hapuilemisen kautta

Saatavilla oleva organisaatioita ja johtamista käsittelevä kirjallisuus tukee paremmin nykyisen liiketoiminnan parantamista kuin täysin uuden kehittämistä. Yrityskirjallisuus puolestaan kuvaa suurelta osalta muutoksen lopputulosta, ei sitä polkua, jonka kautta lopputulokseen päästiin. VTT:n, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston tutkijat seurasivat 3 vuoden ajan yli 10 yrityksen muutosta tuote- ja tuotantokeskeisyydestä palveluliiketoimintaan. Tuloksena on ainutlaatuinen julkaisu, joka kuvaa myös yritysten hapuilua toimintansa uudistamisessa palveluliiketoimintaan. Uudistamisen ja johtamisen punaisena lankana on vuorovaikutus niin yritysten oman henkilöstön kuin asiakkaiden ja verkostokumppanien kanssa.

Palvelujen kehittäminen on yksi keino saavuttaa kilpailuetua. Palvelujen kehittämisellä vastataan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Siirtyminen palveluliiketoimintaan edellyttää teknologiayrityksiltä palveluliiketoiminnan kehitysportaiden tunnistamista. Se edellyttää myös uudenlaisen yhteisen oppimistavan kehittymistä siten, että asiakkaat ja verkostokumppanit tulevat mukaan palveluiden kehittämiseen. Muutoksessa kohti palveluliiketoimintaa yritysten on avauduttava asiakkaiden suuntaan ja pystyttävä hyödyntämään yhteistyökumppaniensa osaaminen palvelutuotannossaan.

Muutoksessa palveluyritykseksi jokaisen yrityksen on toimittava oman lähtötilanteensa mukaan ja löydettävä oma kehityspolkunsa. Yritysten on tiedostettava niin nykyinen kuin tavoittelemansa liiketoimintamalli. Samoin yritysten on arvioitava organisaatio- ja johtamiskäytäntönsä ja niiden muutostarpeet. Tämä on välttämätöntä, sillä nykyiset tuotanto- ja tuotekeskeiset johtamismallit estävät uudistumista kohti palveluliiketoimintaa.

Muutoksessa kohti palveluliiketoimintaa on tärkeää, että luodaan, pidetään yllä ja kehitetään organisaation yhteinen jatkuvasti muuttuvan palvelutavoitteen etsimis- ja kokeiluvoima. On myös tärkeää, että uskalletaan kokeilla sekä epäonnistua. Epäonnistumiset on opittava näkemään olennaisena osana suunnan ja toimintatavan etsimistä.

Uudenlainen johtajuus on palveluliiketoiminnan rakentumisen ehtona. Sen läpileikkaavana piirteenä on vuorovaikutteisuus ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen niin yrityksen sisäisesti, asiakkaiden kanssa kuin laajoissa verkostoissa. Organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen muuttaminen kohti uusia vuorovaikutteisuutta on hidasta.

Uudistumisen varhaisessa vaiheessa yritysten merkittävin haaste on, kuinka auttaa niiden johtoa ja työntekijöitä astumaan ulos mukavuusalueelta eli lähtemään etsimään uutta liiketoiminnan kohdetta jo ennakoivasti ennen kuin toiminta on lähtenyt kriisiin. Muutoksen tarpeeseen on siis havahduttava, tunnistettava vanhan toiminnan heikkoudet, etsittävä uusi toimintaperiaate sekä rakennettava toiminta sen mukaiseksi.

Todellisuudessa muutos etenee hapuilujen, monien takaisinpelaamisten ja samojen vaiheiden toistumisen kautta. Tässä kehityksessä muutoksen tarpeen, uuden suunnan toteuttavuuden ja mielekkyyden todistaminen henkilöstölle on oleellista.

Julkaisu

Raimo Hyötyläinen ja Maaria Nuutinen (toim.) Mahdollisuuksien kenttä. Palveluliiketoiminta ja vuorovaikutteinen johtaminen. Teknologiateollisuus ry. 2010. Kirja esittelee palveluliiketoiminnan johtamisen kenttää ja johtamisen roolia yritysten muodonmuutoksessa kohti palveluliiketoimintaa. Kirja on osa VTT:n koordinoimaa Palveluliiketoimintojen vuorovaikutteinen organisointi ja johtaminen -tutkimushanketta. Hankkeessa luotiin uutta syvällistä tietämystä palveluliiketoiminnan organisoinnista ja johtamismalleista sekä palvelukulttuurin muutoksesta. Analyysi ja tarkastelu perustuvat kolmivuotiseen yhteistyöhön yli 10 yrityksen kanssa.


Lisätietoja

Maaria Nuutinen
Erikoistutkija
040 550 8615

Raimo Hyötyläinen
Tutkimusprofessori
040 558 5625

Iiro Salkari
Teknologiapäälikkö
040 525 4771

 

 

Lisätietoja

Maaria Nuutinen
Erikoistutkija
040 550 8615

Raimo Hyötyläinen
Tutkimusprofessori
040 558 5625

Iiro Salkari
Teknologiapäälikkö
040 525 4771