Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Suomi kytkettävä tiukemmin kestävän kehityksen ongelmien ratkaisuun

01.06.2010

Ratkaisut edellyttävät merkittäviä panostuksia metsäteollisuuden tuotekehitykseen

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuoren mukaan kansainvälisessä tutkimuskentässä korostuvat suuret hankkeet, joiden tavoitteena on ratkaista merkittäviä maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintä, energian saatavuus, ikääntyminen, ruoan riittävyys, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kehittyvissä maissa ja kaupungistuminen. Kaikki nämä liittyvät kestävään kehitykseen.

”Oikein oivallettuna maailmanlaajuiset haasteet luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja verkostoille. Näiden ns. Grand Challenges -haasteiden asiakaskunta on kasvavassa määrin kehittyvissä maissa. Nyt on paneuduttava tulevaisuuden asiakastarpeiden ennakointiin ja lähdettävä kehittämään niihin uusia ratkaisuja”, Leppävuori korosti. ”Suomella ja VTT:llä on edellytyksiä ottaa koppi näistä haasteista. Osaamista yhdistämällä Suomi voi luoda uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, joista syntyy tulosta, katetta, kannattavuutta ja uutta liiketoimintaa.”

Tutkimustoiminnan uudistuminen koskee erityisesti metsäteollisuutta. Suomessa on esimerkkejä jo lukuisista hyvistä uudistumisen hankkeista, joissa tätä on toteutettu. Leppävuori toi esiin pari vuotta sitten perustetun metsäosaamiskeskittymän, Metsäklusteri Oy:n, joka on saanut jo hyviä tuloksia aikaan. KCL:n yhdistyminen VTT:hen viime vuonna oli merkittävä tutkimustoiminnan rakennemuutos, joka loi mahdollisuuksia metsäteollisuushankkeille. Tästä syntyy jo tulosta.”

Teollisuuden mahdollisuudet uusiin innovaatiopanostuksiin riippuvat Leppävuoren mukaan nykyisen tuotannon kannattavuudesta ja siksi tuotannon tehostaminen on edelleen tärkeää.  ”Metsäteollisuudelle suurtuotantoalana massatuotannon kustannustehokkuus on tärkeä innovaatiokohde. Erikoistuminen tiettyihin tuotantolajeihin on yksi mahdollisuus selviytyä kansainvälisessä kilpailussa.”

Metsäteollisuuden liikevaihdosta vain 0,5–0,7 prosenttia on käytetty tutkimukseen ja kehitykseen, ja viimeisten tilastojen mukaan vauhti jatkuu samana. ”Tämä ei ole toivottu kehitys. Vain t&k-toimintaan suuntaamalla metsäteollisuus voi pärjätä globaaleilla markkinoilla luoden täysin uusia tuotteita. Tavoitteena on tuottaa määrän sijasta jalostusarvoltaan korkeampia tuotteita”, Leppävuori korostaa.

Metsäteollisuuden uudistuminen onkin jo täydessä vauhdissa. Uusiutumisesta ovat hyviä esimerkkejä UPM:n, TKK:n ja VTT:n yhteinen Suomen nanoselluloosakeskuksen perustaminen ja StoraEnson toiminta biodieselin kehittämiseksi.

”Puusta voi tehdä lähes kaikkea samaa kuin öljystä. Tällä hetkellä innovaatioissa käydään kisaa puukuidun ja öljystä jalostettujen polymeerien kesken. Puu on öljyn kilpailija myös energian raaka-aineena, ja biomassaan perustuvalle energialle ja liikennepolttoaineille on kehittymässä valtavat markkinat.”

”Jatkossa uusien tuotteiden suunnittelu vaatii metsäteollisuudelta t&k-panostusten moninkertaistamista ja innovaatioprosessin ja rahoitusinstrumenttien kehittämistä”, Leppävuori sanoi.