Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Ihmiset tuotteiden ja palvelujen suunnittelun perustaksi

11.06.2010

Teknologia parantamaan ihmisten elämänlaatua

Hyvä suunnittelu perustuu ihmisten eli kuluttajien elämän ymmärtämiselle ja teknologian valjastamiselle parantamaan heidän elämänlaatuaan. Tällaista suunnittelua kutsutaan ihmislähtöiseksi vuorovaikutussuunnitteluksi.

Tämän suunnitteluperiaatteen mukaan teknologia ei ole tuotteen tai palvelun itsetarkoitus. Hyvä suunnittelu ei siis lähde liikkeelle teknologian kehittämisestä. Teknologian nähdään sen sijaan olevan ihmistä varten. Siksi teknologian sovellusten suunnittelu aloitetaankin ihmisestä.

Ihmislähtöisessä vuorovaikutussuunnittelussa tarkastellaan tuotteen ja palvelun käytettävyyden lisäksi myös käyttötapaa ja toimintakulttuuria, jossa teknologiaa ja sen sovelluksia käytetään. Kyse on siis teknologian kokonaisvaltaisesta liittämisestä ihmisten toimintaan.

Suunnittelussa korostuu tuotekehityksen varhainen vaihe. Tällöin alusta alkaen ryhdytään pohtimaan ihmisen elämää ja toimintatapoja ja valjastamaan näistä lähtökohdista teknologiaa ihmisten toiminnan tukemiseen. Näkökulma on siis ihmislähtöinen.

Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa sitä, että suunnittelussa ei keskitytä ainoastaan tuotteen tai palvelun välittömään käyttötilanteeseen. Sen sijaan innovaatiota ja teknologiaa kehitetään siitä näkökulmasta, mitä lisäarvoa teknologia voi tuoda ihmisten elämään.

Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa painopiste onkin ihmis- ja sosiaalitieteiden tuottamassa tiedossa puhtaan teknisen tiedon sijasta. Tämän elämän ja arjen analyysiin perustuvan suunnitteluvaiheen tuottama näkemys ihmisten tarpeista ohjaa suunnittelua käyttäjävaatimusten määrittelystä aina prototyyppiin ja lopputuotteeseen saakka.

Ihmislähtöinen suunnittelu lisää tuotteiden menekkiä ja siten yritysten menestystä. Se voi olla yrityksille myös myyntivaltti kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaisyrityksillä on kuitenkin vielä paljon petrattavaa ihmislähtöisessä suunnittelussa varsinkin palvelujen kehittämisessä. Pelien ja mobiililaitteiden kehittämisessä menestymme kansainvälisessä vertailussa hyvin.

Suomalaisyritysten pitäisikin siirtyä suunnittelussaan yhä enemmän ottamaan huomioon pelkän käytettävyyden, muodon ja käyttäjäkokemuksen lisäksi teknologian rooli ihmisten elämässä.

Muoto ja käytettävyys luovat puitteet tuotteen ja palvelun välittömälle käytölle. Vuorovaikutussuunnittelu sen sijaan luo tuotteelle käyttökulttuurin. Esimerkiksi iPod-musiikkisoitin on ennen kaikkea toiminnallinen oivallus. Siinä luotiin uusi tapa kuunnella musiikkia. Toki sen käytettävyydessä ja muodossakin on oivalluksia.

Ihmislähtöisen suunnittelun lisäksi tarvitaan edelleen myös teknologialähtöistä tuotesuunnittelua. Molempia reittejä voi syntyä toimivia ja lopulta ihmisten elämänlaatua parantavia innovaatioita, tietoa ja osaamista. Esimerkiksi ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna on helppo löytää esimerkkejä, joissa pelkkä ihmisen toiminnan ja tarpeiden ymmärtäminen ei riitä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen lähtökohdaksi.

Myös teknologialähtöisessä tuotesuunnittelussa tulee kuitenkin aiempaa enemmän ottaa huomioon ihmisten käyttäytyminen ja toiminta jo varhaisessa vaiheessa. Tämä koskee myös yritysten väliseen kaupankäyntiin tarkoitettujen tuotteiden ja palvelujen suunnittelua. Onhan niidenkin käyttäjä ihminen.

Monitieteisen Theseus-projektin tuloksista on julkaistu ihmisen ja teknologian vuorovaikutussuunnittelua käsittelevä kirja. ”Ihminen ja teknologia. Hyvä vuorovaikutuksen suunnittelu” – kirja on tarkoitettu kaikille tuotteita, palveluja tai ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta suunnitteleville, tutkiville ja opiskeleville.

Theseus-projektin tavoitteena on nostaa psykologisen tiedon hyödyntäminen uudelle tasolle tuote- ja palvelusuunnittelussa. Hankkeessa keskitytään toisaalta psykologisen käyttäjätutkimuksen soveltamiseen suunnittelutyössä ja toisaalta uusien menetelmien ja prosessien kehittämiseen ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen suunnitteluun. Projekti kehittää yhdessä yritysten kanssa käytännön suunnittelu- ja innovaatiomenetelmiä.

Theseus-projektin tutkimusyhteistyöhön osallistuu VTT:n lisäksi Jyväskylän yliopisto ja Helsinki Insitute for Information Technology (HIIT). Yrityskumppaneina ovat Nokia, Konecranes, Ramboll Finland, Teknologiateollisuus ry, Axiell Kirjastot, Buildercom, Iittala, Metso Paper ja Patria Vehicles.

Kansainvälisinä tutkimuskumppaneina ovat University of Granada, International School of New Media (ISNM), University of Luebeck, Manchester Business School, University of California ja Florida State University.

Projektin rahoittavat Tekes ja osallistuvat organisaatiot.

Julkaisu

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu. Pertti Saariluoma, Tuomo Kujala, Sari Kuuva, Tiina Kymäläinen, Jaana Leikas, Lassi A. Liikkanen ja Antti Oulasvirta. Teknologiainfo Teknova oy 2010.

Lisätietoa julkaisusta

Teknologiainfo Teknova Oy
Markkinointipäällikkö Kristiina Kaski
Puh. (09) 192 3382
kristiina.kaski@teknologiateollisuus.fi