Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

VTT: Suomessa rakennetaan edelleen liian vähän uusia asuntoja

10.08.2010

Myös korjaamiseen tarvitaan vauhtia

Uudet väestöennusteet nostavat asuntotarvetta

VTT teki tutkimuksen uusien asuntojen tarpeesta vuonna 2005 perustuen muun muassa väestöennusteisiin. Uudet väestöennusteet ovat selvästi suurempia, joten pelkästään niiden perusteella pitäisi uusien asuntojen rakentamismäärän olla lähempänä 35 000 kuin 30 000 asuntoa vuodessa.

Uusien asuntojen rakentamistarve painottuu kasvukeskuksiin ja kasvualueille. Maakuntakohtaiset väestöennusteet osoittavat, että väestö kasvaa vuoteen 2040 vain harvoissa maakunnissa. Esimerkiksi Helsingin seudulla valmistui vuonna 2009 noin 5500 asuntoa, kun tarve on 12 000 – 13 000 asuntoa vuodessa. Tilanne on kuitenkin paranemassa, kun rakennuslupien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2009 kesän jälkeen. Helsingin seudulla asutaan myös selvästi muuta maata ahtaammin. Väestökatoalueilla asunto-ongelma on päinvastainen. Asuntoja tulee olemaan liikaa vähenevään väestöön nähden.

VTT käynnistää hankkeen, jossa kehitetään uusi, entistä joustavampi laskentamalli asuntotuotantotarpeen määrittämiseksi. Hankkeessa ovat mukana ympäristöministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA,  Rakennusteollisuus RT ry sekä eräät asuntosijoitusyritykset ja rahoituslaitokset. Hanke valmistuu vuonna 2011.

Asuntoremontti nähtävä mahdollisuutena parempaan asumiseen

Vuonna 2009 valmistuneessa rakennetun omaisuuden tilaa käsittelevässä ROTI-raportissa annettiin omakotitalojen kunnon keskiarvoksi kouluarvosana 8,5. Kerros- ja rivitalot saivat arvosanaksi 7,5. Suomessa molemmat rakennustyypit ovat siis tyydyttävän hyvässä kunnossa. Kansainvälisen vertailun mukaan asuntokantamme kestää vertailun muihin maihin.

Keskeinen kysymys asuntojen korjaamisessa on, täyttääkö asuinrakennuskanta tulevaisuuden vaatimukset sijainnin, asuntotyypin, väljyyden, varustetason ja energiatehokkuuden suhteen. Kun asuntoja korjataan, on korjattujen asuntojen vastattava tulevaisuuden tarpeita. Eräs keskeinen muutostekijä tässä on Suomen väestön ikääntyminen. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Tämän takia uusia asuntoja ei kyetä rakentamaan riittävästi ikääntyvälle väestönosalle, vaan olemassa olevien asuntojen on tyydytettävä muuttuvat tarpeet sekä varustusten; esteettömän liikkumisen, hissien, kaiteiden, valaistuksen ym. sekä palvelumahdollisuuksien suhteen.

Asuntokannan energiatehokkuuden parantaminen on myös keskeinen asia. Uudet energiatehokkuusvaatimukset ovat tuoneet korjauspaineita nykyiseen rakennuskantaan. Suomi on sitoutunut EU:n sopimukseen vähentää rakennusten lämmityksestä aiheutuvia päästöjä merkittävästi. Nykyiseen asuntokantaan on siksi tehtävä energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Näihin toimenpi-teisiin ohjataan esimerkiksi energia- ja kuntotodistuksilla, kotitalousvähennyksillä ja asuntoyhtiöiden energiatehokkuusavustuksilla. Ongelmana on kuitenkin edelleen, miten saada muun remontin yhteydessä myös energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet tehdyiksi.

Omakotitaloissa korjaaminen ei ole vastaavanlainen ongelma kuin kerros- ja rivitaloissa. Omakotiasuja päättää itse korjaustoimenpiteistä ja energiatehokkuuden parantamisesta. Uusi asunto-osakeyhtiölaki parantaa päätöksentekoa asuntoyhtiöiden korjauksissa. Laki edellyttää hallitukselta viiden vuoden aikavälin korjaussuunnitelmaa ja helpottaa korjauksiin liittyvää päätöksentekoa taloyhtiöissä.

Riittävä uudisrakentamisen määrä ja kunnossa oleva, toimiva asuntokanta ovat keskeisiä asioita suomalaisille ja Suomen kilpailukyvylle. Keskeiset ongelmat liittyvät kasvukeskusten riittävään asuntorakentamiseen sekä olemassa olevien asuntojen uudistamiseen vastaamaan tulevia niin toiminnallisia kuin energiatehokkuustarpeita. Tasapainossa oleva kysyntä ja tarjonta on tärkeää myös asuntojen hintojen heilahtelun hillitsemisessä

VTT:n asiakasjohtaja Pekka Pajakkala puhui Asuntomessujen yhteydessä pidetyssä OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaarissa Kuopiossa 10.8.2010: esityskalvot