Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Bioterminaaleilla turvataan metsäenergian saatavuutta ja toimitusvarmuutta Keski-Suomessa

13.01.2010


Metsäenergian tuotanto ja käyttö voimalaitosten polttoaineena ja mahdollisesti hyvin nopealla aikataululla myös nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineena kasvaa lähivuosina Suomessa. VTT:n toteuttamassa tutkimushankkeessa luodaan edellytyksiä biopolttoaineterminaalien uusille toimintamalleille huomioiden myös polttoaineiden uudet kuljetusmuodot. Tavoitteena on parantaa polttoaineiden laatua ja lisätä biopolttoaineiden toimitusvarmuutta sekä varmistaa kotimaisten polttoaineiden ympärivuotinen saatavuus.

Bioenergian käyttö kasvaa voimakkaasti Keski-Suomessa Keljonlahden uuden voimalaitoksen käynnistyttyä tänä vuonna. Keski-Suomen liiton maakunnallinen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriohjelma on asettanut tavoitteeksi lisätä biopolttoaineiden käyttöä 4 TWh vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomessa. Bioenergiasta elinvoimaa -ohjelmaan kuuluvan, VTT:n koordinoiman Bioterminaali-hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli biopolttoaineterminaalista huomioiden metsäpolttoaineiden erilaiset hankinta-, valmistus- ja toimitusketjut. Hankkeessa huomioidaan bioenergian käytön lisääntymisestä johtuva kuljetusmatkojen kasvaminen ja vaatimukset polttoaineen laadunhallinnalle. Projektin aikana testataan ja kehitetään sekä yksittäisiä haketus- ja murskauslaitteita että laiteketjuja. Hankkeessa laaditaan myös biopolttoaineterminaalin perustamista ja käyttöä palveleva käsikirja.

Bioenergiaa on jatkossa hankittava entistä laajemmalta alueelta sekä Keski-Suomesta että muista lähimaakunnista. Uusilla kuljetusmuodoilla voidaan laajentaa polttoaineiden hankintaa alueille, joilla on vapaata biopolttoainereserviä. Metsäpolttoaineiden hankinta- ja toimitusketjut sekä niitä palveleva terminaalitoiminta luovat esimerkiksi pohjoiseen Keski-Suomeen uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Mikäli suunniteltu Äänekosken ja Haapajärven välisen rataosuuden kunnostus toteutuu, erilaisten biopolttoaineiden rautatiekuljetukset lisääntyvät. Lastauspaikkojen yhteydessä toimivien polttoaineterminaalien tavoitteena on varmistaa eri kuljetusmuotojen edellyttämä riittävä polttoaineiden saatavuus sekä parantaa biopolttoaineiden toimitusvarmuutta eri olosuhteissa.

Toimivat polttoaineterminaalit edellyttävät sekä teknistä kehitystyötä että taloudellisesti kannattavien liiketoimintakonseptien luomista. Terminaalien tavoitteena on toimittaa riittävän laadukkaita polttoaineita ottamalla huomioon sekä kuljetusten että voimalaitosten asettamat laatuvaatimukset. Kuljetusmatkojen ja -kustannusten kasvaessa toimitettavien polttoaineiden laadunhallinta edellyttää mm. kosteuden alentamista, partikkelikoon pienentämistä sekä epäpuhtauksien poistamista.

Raaka-aineina terminaalit voivat käyttää metsäenergiaa eri muodoissa, kuten hakkuutähteitä, kantoja ja nuorten metsien energiapuuta. Myös metsäteollisuuden erilaisista sivutuotteista ja peltoenergiasta voidaan terminaaleissa valmistaa voimalaitospolttoaineita. Varsinkin runsaasti epäpuhtauksia sisältävät kannot ovat haasteellinen raaka-aine tuottaa puhdasta, voimalaitoksille hyvin soveltuvaa polttoainetta.

VTT tekee terminaalihankkeessa yhteistyötä KS Laatuenergia Oy:n kanssa. Yritys on käynnistämässä Pihtiputaalla uutta biopolttoaineterminaalia, joka toimii pilot-kohteena tämän projektin kehitys- ja tutkimustyössä. KS Laatuenergia on tehnyt syksyn aikana terminaalin pohjustus- ja päällystystyöt. Laitteiston asennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Terminaalissa tullaan mm. testaamaan ja kehittämään VTT:n ja Jousan Kone Oy:n kehittämää kaksivaiheista murskaintekniikkaa. Erilaisten lähinnä metsäenergiapohjaisten biopolttoaineiden valmistus ja toimitukset käynnistyvät Pihtiputaan terminaalissa vuoden 2010 alussa.

Länsi-Suomen lääninhallitus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja OPM:n hallinnonalan kansallisista varoista. Lisäksi hanketta rahoittavat KS Laatuenergia Oy, Vapo Oy, Kehittämisyhtiö Witas Oy ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy sekä VTT. Projekti kestää 1,5 vuotta ja päättyy vuoden 2010 lopussa.


Lisätietoja

Risto Impola
Projektipäällikkö, erikoistutkija
020 722 2542

 

 

Lisätietoja

Risto Impola
Projektipäällikkö, erikoistutkija
020 722 2542