Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

TEKbaro 2010: Suomi polkee paikoillaan tietoyhteiskuntakehityksessä

14.01.2010


TEKbaro 2010 kertoo Suomen teknistieteellisen osaamisen tilasta ja kehityksestä.

Raportin osoittamat pahimmat puutteet:

T&K-sijoitukset eivät virtaa Suomeen.
Tietoyhteiskuntakehitys polkee paikoillaan.

Suomi sijoittuu kakkoseksi Ruotsin jälkeen Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin teknologiabarometrin tietoyhteiskuntakehityksen kokonaisindikaattorissa (liitteenä diagrammi). Barometri osoittaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomen aiemmin hyvin epätasainen vahvuusprofiili on tasoittunut. Etenkin pk-sektorin innovaatiotoiminta ja innovaatioyhteistyö on aiempaa laajempaa ja tuottaa paremmin tuloksia.

Suomen pahimmat puutteet ovat kansainvälisen verkottuneisuuden ja avoimuuden vähäisyys sekä se, että Suomi ei edelleenkään ole tietoyhteiskuntakehityksen mallimaa.

VTT on toteuttanut teknologiabarometrin TEKin toimeksiannosta Suomen teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa kuvaavaksi työkaluksi

Kansainvälisyyden ja avoimuuden heikkouksista kertoo se, että maahan tulevien kansainvälisten sijoitusten määrä on pieni. Kansainväliset t&k-investoinnit ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta kokonaisuudessaan Suomeen investoidaan ulkomailta vain vähän muihin maihin verrattuna. Tästä voidaan päätellä, että Suomi ei ole erityisen houkutteleva toimintaympäristö.

- Suomen kehityksen hitautta tietoyhteiskuntana osoittaa se, että viestintäteknologian yleinen hyödyntäminen on alle vertailumaiden keskiarvon. Muun muassa sähköinen kaupankäynti ja nettiyhteyksien levinneisyys ovat edelleen muita maita vähäisempiä, toteaa tutkimuskoordinaattori Torsti Loikkanen VTT:ltä.

- Tietoverkot ja sähköinen asiointi tarjoavat hyvän keinon kompensoida maantieteestä johtuvia luontaisia kansainvälistymisen esteitä. Tämän vuoksi vertailumaista jälkeen jääminen on tällä alueella erityisen huolestuttavaa, sanoo yksikönjohtaja Pekka Pellinen TEKistä.

Mitä pitäisi tehdä?

Tilanteen korjaamiseen tarvitaan laajavaikutteisia toimenpiteitä. Yksittäisten ministeriöiden sisäisillä toimenpiteillä tästä ei enää paljon pidemmälle päästä. Pellisen mukaan pulmallinen esimerkki viime ajoilta on vaikkapa verokannusteiden käyttö innovaatiojärjestelmän kehittämisessä.

- TEMin valmistelema esitys kaatui VM:n vastustukseen. Samoin tekijänoikeus‑ lainsäädäntöä on valmisteltu hyvin kapeista lähtökohdista. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja hallinnon eri sektoreiden olennaisesti nykyistä tiiviimpää yhteistoimintaa niin innovaatiotoiminnan tehostamiseen kuin tietotekniikan laajojen läpimurtohankkeiden aikaansaamiseen, Pellinen toteaa.

- Yksi pohdinnan paikka saattaisi olla se, tulisiko Strategisen huippuosaamisten keskusten (SHOK) organisointimallia arvioitava uudelleen nimenomaan uudistumiskyvyn ja kansainvälistymisen lähtökohdista. SHOKit ovat sinänsä tarpeellisia, mutta niistä ei saa muodostua nykyrakenteiden puolustuslinnoituksia; pikemminkin tarvitaan uudistumisen välineitä. Tämä edellyttää myös systemaattista, pidemmälle tulevaisuuteen katsovaa ennakointityötä SHOKien ulkopuolella, Pellinen jatkaa.

Kehitystyössä tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä

- Myönteinen havainto on se, että yritysenkeleiden määrä Suomessa on kasvanut selvästi, toteaa Loikkanen. Yritysten pääomarahoituksen rakenteelliset järjestelyt - mm. Veraventuren ja Aloitusrahasto Veran rooli - alkavat ilmeisesti tuottaa tulosta.

Tällä toteutuskierroksella barometriin lisättiin innovaatiotoiminnan asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä seuraavia osioita. Vaikka 60 prosenttia yrityksistä ilmoittaa laskusuhdanteen vähentäneen t&k-panostustaan, valtaosa toimijoista yrittää tavalla tai toisella kytkeä asiakastarpeita omiin prosesseihinsa. Yleisimmät keinot olivat tuotteiden koekäyttö, pilottiprojektit sekä markkinatutkimukset.

Poliitikot korjanneet käsityksiään

Mielenkiintoinen muutos aikaisempien barometrien tuloksiin on nähtävissä poliitikkojen arvioissa maamme teknistieteellisestä tilasta. Poliitikot ovat olleet edellisillä kerroilla selvästi optimistisempia kuin tekniikan ammattilaiset ja elinkeinoelämän edustajat. Nyt tämä ero on tasoittumaan päin. - Ehkä faktatietoa on saatu viime vuosina aiempaa paremmin poliitikkojen tietoisuuteen, arvioi Pellinen.

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja terveen eliniän odote alhaalla

Barometrin tuloksissa on myös muutamia yleisyhteiskunnallisesti mielenkiintoisia havaintoja:

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus, jota barometrissa mitattiin kansalaisten terveydellä, tulonjaolla, työllisyydellä ja sukupuolten tasa-arvolla, on Suomessa Loikkasen mukaan vertailumaiden keskiarvoa heikompi. Pellinen pohtii, onko tällä yhteyttä maamme synkkiin väkivaltatilastoihin.

Terveen elinajan odote Suomessa on poikkeuksellisen alhainen, lähes 10 vuotta vertailumaita huonompi. Mitä tästä pitäisi ajatella ajankohtaiseen keskusteluun eläkeiästä, kysyy Pellinen.

- Ilahduttavaa on, että nuorison mielenkiinto tekniikkaa ja tekniikan aloja kohtaan on korkealla tasolla ja jopa kasvanut aiempiin tuloksiin verrattuna, sanoo Pellinen.

Taustatietoa TEKbarosta

VTT on kehittänyt teknologiabarometrin Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin toimeksiannosta työkaluksi, jolla mitataan Suomen teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa.

TEKbaro on taloudellisen suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kuvaa osaamisen kehitystä pidemmällä aikavälillä ja suhteessa vertailumaihin. Teknologiabarometrissä seurataan yhteiskunnan kehitysvaiheita informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Samalla seurataan, miten hyvin kehityskulku on linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa.

Tiedot kerättiin Suomen ohella seitsemästä maasta: Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Japanista ja Yhdysvalloista.

TEKbaron aiempien kierrosten tulokset on julkistettu vuosina 2004, 2005 ja 2007.

TEKbaro2010 -raporttin pdf

Raportin kuvamateriaali kokonaisuudessaan (jpg-tiedostoina zipattuna) on ladattavissa raportin julkistamisen jälkeen TEKin sivulta