Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Riski joutua kuolonkolariin kolminkertainen laittomiksi kuluneilla renkailla

16.03.2010


Riski joutua kuolonkolarin aiheuttajaksi laittomiksi kuluneilla, urasyvyydeltään alle 1,6 mm:n kesärenkailla, on VTT:n mukaan lähes kolminkertainen verrattuna riskiin silloin, kun renkaiden urasyvyys on vähintään 3,5 mm. Tämä korkea riski on kuitenkin pääasiassa seurausta muusta kuin renkaiden kunnosta, lähinnä ylinopeudesta ja rattijuopumuksesta.

VTT on selvittänyt henkilö- ja pakettiautojen riskiä joutua osalliseksi kuolonkolariin kesäkuukausina renkaiden eri urasyvyyksillä. Laittomilla, alle 1,6 mm:n urasyvyyteen kuluneilla renkailla, ajettiin vuonna 2007 touko–lokakuussa noin 900 miljoonaa kilometriä ja vähintään 4 mm:n urilla varustetuilla renkailla 18 600 miljoonaa kilometriä.

Riski joutua kuolonkolarin aiheuttajaksi laittomilla, urasyvyydeltään alle 1,6 mm:n kesärenkailla, oli lähes kolminkertainen verrattuna riskiin silloin, kun renkaiden urasyvyys on vähintään 3,5 mm. Laillisella mutta pienellä 1,6–2,4 mm:n urasyvyydellä riski joutua kuolonkolarin aiheuttajaksi oli 1,4 kertaa suurempi kuin hyväkuntoisilla renkailla. Riski joutua kuolonkolarin muuksi osalliseksi kuin aiheuttajaksi on kuluneilla renkailla sama tai jopa hieman pienempi kuin urasyvyyksiltään hyvillä renkailla.

Suuri kuolonkolaririski renkailla, joiden urasyvyys on alle 1,6 mm, on pääosin seurausta muusta kuin renkaiden kunnosta, lähinnä ylinopeudesta ja rattijuopumuksesta. 70 % laittoman kuluneilla kesärenkailla kuolonkolariin joutuneista oli päihtyneitä, turvavyöttömiä, ajo-oikeudettomia tai ajoi yli 10 km/h ylinopeudella. Noin yksi vuotuinen kuolonkolari olisi vältettävissä sillä, että päihteettömät, turvavöitä käyttävät ja nopeusrajoitusta noudattavat kuljettajat käyttäisivät vähintään 3,5 mm:n urasyvyydellä varustettuja renkaita alle 1,6 mm:n urasyvyisten renkaiden sijaan.

Laillisten mutta Autonrengasliiton turvasuositusta kuluneempien kesärenkaiden (1,6–3,4 mm urasyvyyksien) vaikutus onnettomuuksiin jäi epäselväksi. Toisaalta keskimääräistä suurempi osuus kuolonkolareista, joihin päihteettömät, turvavöitä käyttävät ja nopeusrajoitusta noudattavat joutuivat tällaisia renkaita käyttäessään, oli märän kelin kuolonkolareihin, mutta toisaalta kuolonkolarien määrä suhteessa liikennesuoritteeseen oli alhaisempi kuin suuremmilla renkaiden urasyvyyksillä.

Tulosten perusteella rengasvalistus on tärkeää kytkeä osaksi muuta turvallisten ajotapojen opetusta.

Raportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2525.pdf


Lisätietoja

Riikka Rajamäki
Tutkija
020 722 6205

 

 

Lisätietoja

Riikka Rajamäki
Tutkija
020 722 6205