Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Media globalisoituu, digitalisoituu ja mobilisoituu

25.03.2010


VTT selvitti viestintäalan nykytilaa ja kehitystrendejä

Mediassa on menossa murros, vaikka ihmisten käyttötottumukset muuttuvatkin hitaasti. Googlen ja Facebookin menestys osoittavat, että kansainväliset toimijat muovaavat vahvasti suomalaistenkin verkonkäyttötapoja. Myös Internetin mobiilikäyttö jatkaa kasvuaan. Printtimedian puolella aikakauslehdet ovat ketteränä ryhmänä onnistuneet vastaamaan lukijoiden tarpeisiin sanomalehtiä paremmin. Mediamainonnassa ainoastaan panostukset verkkomediaan kasvoivat hakusanamainonnan voimakkaan kasvun ansiosta.

Perinteisesti hyvin kotimainen media-ala on muuttumassa globaaliksi. Suomalaiset mediatoimijat ovat siirtyneet ulkomaiseen omistukseen erityisesti television puolella. Talouslaman mukana mediamainonnan määrä laski odotetusti, lähes 16 % vuonna 2009. Suurimpana mediaryhmänä lehtimainonta oli myös suurin menettäjä. Lehtimainonnan supistuminen vähensi lehtien sivumääriä ja sitä kautta painopalvelujen kysyntää. Todennäköistä on, että lehtimainonnan taso asettuu pysyvästi entistä alhaisemmalle tasolle, koska mainostajat siirtävät panostuksiaan digitaalisiin kanaviin.

Televisio selvisi pienemmällä pudotuksella. Ainoa mainospanostuksia kasvattanut mediaryhmä oli verkkomainonta. Verkkomainonnan muodoista parhaiten menestyi hakusanamainonta. Mahdollisuuksia mediamainonnan ohittamiseen tarjoavat yritysten omat verkkopalvelut ja sosiaalisen median mahdollistamat kaverisuositukset.

Sanomalehdissä kehittämisen painopiste on verkkomedioissa. Uusia tulonlähteitä tarvitaan, koska painettujen lehtien lukeminen ja levikit ovat hitaassa mutta varmassa laskussa. Tätä vastaan kannattaa taistella eriyttämällä verkko- ja painettuja sisältöjä entistä enemmän toisistaan sekä kehittämällä aktiivisesti myös painetun lehden sisältöä ja tarjoamalla mainostajille synkronoitua kytkentää digitaaliseen mediaan. Sanomalehtien haasteena on ansaita tuloja verkkopalvelujen nykyisillä ennätyksellisen suurilla lukijamäärillä.

Useissa muissa maissa sanomalehtien verkkosisältöjen siirtyminen tilausmaksujen taakse on alkanut. Vaarana kuitenkin on, että lukijat vain siirtyvät ilmaisen uutispalvelun käyttäjiksi. Parhaimmat mahdollisuudet veloittaa sisällöistä on mobiilikäytössä, joissa veloituksiin on totuttu. Rahanarvoinen lisäarvo voi olla yksinkertaisesti se, että kuluttaja välttää mobiililaitteen pienellä näytöllä tapahtuvan navigoinnin verkkopalvelussa.

Aikakauslehdet ovat ketteränä ryhmänä onnistuneet vastaamaan lukijoiden tarpeisiin sanomalehtiä paremmin. Ne eivät ole samassa mitassa julkaisseet sisältöjään verkossa. Uusiin lehtikonsepteihin verkkopalvelu suunnitellaan alusta asti täydentämään lehteä ja esimerkiksi antamaan juttuideoita painettuun lehteen.

Kaunokirjallisuus selvisi lamavuodesta odotusten mukaisesti eikä myynti laskenut. Sen sijaan tietokirjojen myynti väheni. Jatkossa myös painettujen sanakirjojen myynti laskee, kun ihmiset käyttävät yhä enemmän sähköisiä vastineita. Sähköisten sisältöjen määrä kasvaa myös oppimateriaalien puolella.

Elektroniset lukulaitteet tarjoavat uuden mahdollisuuden kansainvälisille jäteille haukata palan kirja-alasta. Lukulaitekustantamisen moottorina toimivat todennäköisesti laajasti käytössä olevat älypuhelimet kuin varsinaiset, toistaiseksi melko kalliit lukulaitteet. Lukulaitekustantaminen on ensimmäiseksi ajankohtainen kirjoissa, sen jälkeen ammattilehtisisällöissä ja sanomalehdissä.

Internetin mobiilikäyttö jatkaa kasvuaan

Internetin mobiilikäyttö jatkoi kasvuaan vuonna 2009. Kasvun taustalla ovat suorituskykyiset 3G-verkot sekä mobiililaajakaistan ja älypuhelimien yleistyminen. Potkua saatiin myös matkapuhelinviestinnälle osoitetuista lisätaajuuksista. Erityisesti Google on luonut edellytyksiä paikkatiedon kaupalliselle soveltamiselle.

Globalisoituminen ei näy ainoastaan omistussuhteissa ja sisältöjen liikkumisessa rajojen yli, vaan myös mediateknisissä alustoissa. Yhtiöt, kuten Google, Facebook, Microsoft, Apple ja Amazon, tarjoavat hyvin toimivia alustoja kaupallisten ja itse tuotettujen sisältöjen jakeluun. Google vie yhä enemmän mainoseuroja myös suomalaisten mediatalojen nenän edestä. Kun Suomessa mediamainonta laski viime vuonna 16 % verrattuna edelliseen vuoteen, kasvatti hakusanamainonta - käytännössä Google - volyymiään 39 %.

Googlen lisäksi Facebook on nykyään hyvin näkyvä suomalaisessa arjessa. Maailmanlaajuisesti sosiaalisessa mediassa vietetään yhä enemmän aikaa. Käyttäjien myötä palveluun tulee myös mainoksia. Mediatalotkin lisäävät läsnäoloansa sosiaalisessa mediassa. Internetin uusimpia suuntauksia on niin sanottu real-time web, joka on syntynyt laajentamalla Twitter-palvelua twiittejä analysoivilla sovelluksilla. Näin selviää, mitä kyberavaruudessa eri ajanhetkinä tapahtuu.

Suuret käyttäjäjoukot sekä Facebookin ja Twitterin kaltaiset tunnetut palvelut vetävät puoleensa sovellusten kehittäjiä. Houkuttelevat sovellukset lisäävät puolestaan globaalien palvelujen vetovoimaa. Lisäksi Facebookista ja Twitteristä on tulossa Windowsin tyylinen käyttöjärjestelmä, jota hyödynnetään muissa palveluissa. Moni käyttää jo Facebook- tai Twitter-profiiliansa kirjautuessaan sisään muihin verkon palveluihin.

Nämä havainnot perustuvat VTT:n GT-palvelussa ilmestyneeseen raporttiin Viestintäalan nykytila ja kehitystrendit. GT-palvelu on VTT:n vuodesta 1987 tarjoama palvelukokonaisuus viestintäalan toimijoille. Sitä tilaa noin 100 viestintäalan yritystä ja yhteisöä. GT-palveluun kuuluu vuodessa 4 GT-lehteä, 2 GT-raporttia, GT-seminaari ja käyttäjätunnus GT-palvelun verkkosivuille.


Lisätietoja

Caj Södergård
Teknologiapäällikkö
020 722 5963

Hannele Antikainen
Tutkija
020 722 5890

 

 

Lisätietoja

Caj Södergård
Teknologiapäällikkö
020 722 5963

Hannele Antikainen
Tutkija
020 722 5890