Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT suosittelee stop-merkkiä vartioimattomiin tasoristeyksiin

31.03.2010


VTT on selvittänyt Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta nopeusrajoitusten, stop-merkkien ja hidastetöyssyjen vaikutuksia vartioimattomien tasoristeysten liikenneturvallisuuteen.

VTT suosittelee, että stop-merkkiä käytetään sellaisissa tasoristeyksissä ja lähestymissuunnissa, joissa tasoristeyksen turvallinen ylittäminen edellyttää pysähtymistä tai ainakin selvästi alle 20 km:n tuntinopeutta. 20 km:n nopeusrajoitusta VTT ehdottaa käytettäväksi stop-merkin sijasta silloin, kun turvallinen ylittäminen on mahdollista ajamalla 20–30 km:n tuntinopeudella, mutta ei sitä nopeammin. Stop-merkkien asentaminen on tienpitäjän vastuulla, eikä radanpitäjä voi asettaa niitä ilman tienpitäjän lupaa.

Stop-merkkiä ja 20 km:n tuntinopeusrajoitusta tulisi VTT:n mukaan käyttää vain niissä tasoristeyksissä ja lähestymissuunnissa, joissa käytön kriteerit täyttyvät. Sellaiset stop-merkit, jotka eivät täytä suosituksen ehtoja, olisi poistettava. Ehdot täyttäviin tasoristeyksiin, joissa merkkejä ei vielä ole, ne pitäisi asentaa mahdollisimman pian.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rautatietasoristeysten stop-merkit lisäävät kuljettajien turvallista käyttäytymistä, vaikka niitä noudatetaankin huonommin kuin tieliikenteen risteyksissä. Tietyissä olosuhteissa onnettomuudet voivat vähentyä jopa 30 %. Merkin käytölle rautatietasoristeyksissä ei ole annettu Suomessa selkeitä ohjeita. Merkki on noin 350 tasoristeyksessä eli noin 14 %:ssa varoituslaitteettomista tasoristeyksistä. Merkin käyttö vaihtelee rataosuuksittain. Suomessa stop-merkityissä tasoristeyksissä on tien ja radan liikennemääriin suhteutettuna ollut noin 20 % vähemmän onnettomuuksia kuin muissa varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä.

VTT:n tutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2519.pdf

Hidastetöyssyjen vaikutukset ajonopeuksiin tasoristeyksessä

Sorateiden tasoristeyksissä töyssyt pienensivät VTT:n tekemissä kokeissa tasoristeykseen ajavien ajoneuvojen nopeuksia niin, että 10 metrin etäisyydellä kiskosta keskinopeudet olivat noin 15 km/h eli 8–12 km/h alempia kuin ennen töyssyjen asentamista. Nopeuksien alenemisen ansiosta kuljettajille jäi selvästi enemmän aikaa junien havaitsemiseen ja pysähtymiseen ennen tasoristeystä.

Hidastetöyssyn sopiva etäisyys tasoristeyksestä riippuu tasoristeyksen olosuhteista ja töyssyn muodosta. Jos tasoristeyksen kautta kulkee pitkiä ajoneuvoyhdistelmiä, on töyssyjen sopiva etäisyys noin 30 metriä. Etäisyys voi olla lyhyempikin, jos risteyksessä ei saa ajaa pitkillä ajoneuvoyhdistelmillä.

Sorateillä töyssyihin liittyy myös ongelmia. Talvella lumi ja jää loiventavat töyssyjä, ja kesällä niiden viereen kertyy maa-ainesta niin, että vaikutus nopeuksiin voi jäädä olemattomaksi. Lisäksi voi olla vaikeaa mitoittaa töyssyjä niin, että ne toimisivat toivotulla tavalla sekä henkilöautoilla että raskailla ajoneuvoilla, aiheuttamatta kuitenkaan kohtuutonta epämukavuutta.

VTT:n tutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2520.pdf

VTT toteutti tutkimukset Ratahallintokeskuksen (RHK) toimeksiannosta.

Kuvat 1 ja 2


Lisätietoja

Veli-Pekka Kallberg
Erikoistutkija
020 722 4591

 

 

Lisätietoja

Veli-Pekka Kallberg
Erikoistutkija
020 722 4591