VTT suosittelee stop-merkkiä vartioimattomiin tasoristeyksiin
31.03.2010
VTT on selvittänyt Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta nopeusrajoitusten, stop-merkkien ja hidastetöyssyjen vaikutuksia vartioimattomien tasoristeysten liikenneturvallisuuteen.
VTT suosittelee, että stop-merkkiä käytetään sellaisissa tasoristeyksissä ja
lähestymissuunnissa, joissa tasoristeyksen turvallinen ylittäminen edellyttää
pysähtymistä tai ainakin selvästi alle 20 km:n tuntinopeutta. 20 km:n
nopeusrajoitusta VTT ehdottaa käytettäväksi stop-merkin sijasta silloin, kun
turvallinen ylittäminen on mahdollista ajamalla 20–30 km:n tuntinopeudella,
mutta ei sitä nopeammin. Stop-merkkien asentaminen on tienpitäjän vastuulla,
eikä radanpitäjä voi asettaa niitä ilman tienpitäjän lupaa.
Stop-merkkiä
ja 20 km:n tuntinopeusrajoitusta tulisi VTT:n mukaan käyttää vain niissä
tasoristeyksissä ja lähestymissuunnissa, joissa käytön kriteerit täyttyvät.
Sellaiset stop-merkit, jotka eivät täytä suosituksen ehtoja, olisi
poistettava. Ehdot täyttäviin tasoristeyksiin, joissa merkkejä ei vielä ole,
ne pitäisi asentaa mahdollisimman pian.
Aiemmat
tutkimukset ovat osoittaneet, että rautatietasoristeysten stop-merkit lisäävät
kuljettajien turvallista käyttäytymistä, vaikka niitä noudatetaankin huonommin
kuin tieliikenteen risteyksissä. Tietyissä olosuhteissa onnettomuudet voivat
vähentyä jopa 30 %. Merkin käytölle rautatietasoristeyksissä ei ole annettu
Suomessa selkeitä ohjeita. Merkki on noin 350 tasoristeyksessä eli noin 14
%:ssa varoituslaitteettomista tasoristeyksistä. Merkin käyttö vaihtelee
rataosuuksittain. Suomessa stop-merkityissä tasoristeyksissä on tien ja radan
liikennemääriin suhteutettuna ollut noin 20 % vähemmän onnettomuuksia kuin
muissa varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä.
VTT:n
tutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2519.pdf
Hidastetöyssyjen
vaikutukset ajonopeuksiin tasoristeyksessä
Sorateiden
tasoristeyksissä töyssyt pienensivät VTT:n tekemissä kokeissa tasoristeykseen
ajavien ajoneuvojen nopeuksia niin, että 10 metrin etäisyydellä kiskosta
keskinopeudet olivat noin 15 km/h eli 8–12 km/h alempia kuin ennen töyssyjen
asentamista. Nopeuksien alenemisen ansiosta kuljettajille jäi selvästi enemmän
aikaa junien havaitsemiseen ja pysähtymiseen ennen tasoristeystä.
Hidastetöyssyn
sopiva etäisyys tasoristeyksestä riippuu tasoristeyksen olosuhteista ja
töyssyn muodosta. Jos tasoristeyksen kautta kulkee pitkiä ajoneuvoyhdistelmiä,
on töyssyjen sopiva etäisyys noin 30 metriä. Etäisyys voi olla lyhyempikin,
jos risteyksessä ei saa ajaa pitkillä ajoneuvoyhdistelmillä.
Sorateillä
töyssyihin liittyy myös ongelmia. Talvella lumi ja jää loiventavat töyssyjä,
ja kesällä niiden viereen kertyy maa-ainesta niin, että vaikutus nopeuksiin
voi jäädä olemattomaksi. Lisäksi voi olla vaikeaa mitoittaa töyssyjä niin,
että ne toimisivat toivotulla tavalla sekä henkilöautoilla että raskailla
ajoneuvoilla, aiheuttamatta kuitenkaan kohtuutonta epämukavuutta.
VTT:n
tutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2520.pdf
VTT
toteutti tutkimukset Ratahallintokeskuksen (RHK) toimeksiannosta.
Kuvat
1 ja 2
