Väitös: Kiertoleijupolttoteknologia soveltuu hyvin happipolttoon
21.12.2010
VTT:n tutkija Antti Tourunen tutki väitöstyössään palamisilmiöitä kiertoleijupoltossa. Tutkimuksen mukaan kiertoleijupolttoteknologia sopii erityisen hyvin happipolttoon, jolla hiilidioksidi voidaan erottaa savukaasuista.
Tourunen tutki väitöstyössään polttoaineiden palamisominaisuuksia ja päästöjen
muodostumista laboratoriomittakaavan koelaitteissa VTT:llä Jyväskylässä.
Polttoaineen palamiskäyttäytymisen tunteminen on ensiarvoisen tärkeää
korkeahyötysuhteisen ja vähäpäästöisen kiertoleijupolttoteknologian
kehittämisessä.
Kiertoleijupolttoteknologian
vahvuutena perinteisiin polttoteknologioihin verrattuna on
ympäristöystävällisyys. Kiertoleijupolttoteknologialla on mahdollista polttaa
hyvällä hyötysuhteella ja alhaisilla päästöillä hyvin erilaisia polttoaineita
- esimerkiksi hiiltä ja biomassaa yhdessä ja erikseen. Kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisen kannalta leijupolttoteknologian etuna on myös se, että siinä
biomassan osuus voi olla merkittävästi suurempi kuin perinteisessä
pölypolttoteknologiassa.
Tourunen osoitti myös
väitöskirjassaan, että kiertoleijupoltto soveltuu erityisen hyvin
happipolttoon. Happipoltto on eräs teknologia, jolla hiilidioksidi voidaan
erottaa savukaasuista niin, ettei se pääse ilmakehään. Siten se mahdollistaa
muun muassa fossiilisten polttoaineiden puhtaan käytön.
Kiertoleijupoltossa
suuri kiintoainemäärä kiertoleijukattilan tulipesässä tasoittaa lämpötiloja
tehokkaasti ja mahdollistaa korkeidenkin happipitoisuuksien käytön. Vastaavaa
etua ei pölypolttoteknologialla ole.
Happipolttoteknologian
kehityksessä merkittävä virstanpylväs oli VTT:n polttolaboratoriossa tehty,
todennäköisesti maailman ensimmäinen onnistunut kiertoleijuhappipolton
demonstraatio marraskuussa 2006.
”VTT:n ainutlaatuiset,
maailman huippuluokkaa olevat koelaitteet mahdollistivat tutkimuksen teon”,
Antti Tourunen sanoo.
Tourusen väitöskirja ”A Study of
Combustion Phenomena in Circulating Fluidized Beds by Developing and Applying
Experimental and Modeling Methods for Laboratory Scale Reactors” tarkastetaan
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 22.12.2010.
Väitöskirja
on julkaistu Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero
419, ja sen painettua versiota voi tiedustella Aalef-kirjakaupasta, puh. (05)
621 2030 tai kirjakauppa(at)aalef.fi.
