Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Väitös: Kiertoleijupolttoteknologia soveltuu hyvin happipolttoon

21.12.2010


VTT:n tutkija Antti Tourunen tutki väitöstyössään palamisilmiöitä kiertoleijupoltossa. Tutkimuksen mukaan kiertoleijupolttoteknologia sopii erityisen hyvin happipolttoon, jolla hiilidioksidi voidaan erottaa savukaasuista.

Tourunen tutki väitöstyössään polttoaineiden palamisominaisuuksia ja päästöjen muodostumista laboratoriomittakaavan koelaitteissa VTT:llä Jyväskylässä. Polttoaineen palamiskäyttäytymisen tunteminen on ensiarvoisen tärkeää korkeahyötysuhteisen ja vähäpäästöisen kiertoleijupolttoteknologian kehittämisessä.

Kiertoleijupolttoteknologian vahvuutena perinteisiin polttoteknologioihin verrattuna on ympäristöystävällisyys. Kiertoleijupolttoteknologialla on mahdollista polttaa hyvällä hyötysuhteella ja alhaisilla päästöillä hyvin erilaisia polttoaineita - esimerkiksi hiiltä ja biomassaa yhdessä ja erikseen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta leijupolttoteknologian etuna on myös se, että siinä biomassan osuus voi olla merkittävästi suurempi kuin perinteisessä pölypolttoteknologiassa.

Tourunen osoitti myös väitöskirjassaan, että kiertoleijupoltto soveltuu erityisen hyvin happipolttoon. Happipoltto on eräs teknologia, jolla hiilidioksidi voidaan erottaa savukaasuista niin, ettei se pääse ilmakehään. Siten se mahdollistaa muun muassa fossiilisten polttoaineiden puhtaan käytön.

Kiertoleijupoltossa suuri kiintoainemäärä kiertoleijukattilan tulipesässä tasoittaa lämpötiloja tehokkaasti ja mahdollistaa korkeidenkin happipitoisuuksien käytön. Vastaavaa etua ei pölypolttoteknologialla ole.

Happipolttoteknologian kehityksessä merkittävä virstanpylväs oli VTT:n polttolaboratoriossa tehty, todennäköisesti maailman ensimmäinen onnistunut kiertoleijuhappipolton demonstraatio marraskuussa 2006.

”VTT:n ainutlaatuiset, maailman huippuluokkaa olevat koelaitteet mahdollistivat tutkimuksen teon”, Antti Tourunen sanoo.

Tourusen väitöskirja ”A Study of Combustion Phenomena in Circulating Fluidized Beds by Developing and Applying Experimental and Modeling Methods for Laboratory Scale Reactors” tarkastetaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 22.12.2010.

Väitöskirja on julkaistu Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero 419, ja sen painettua versiota voi tiedustella Aalef-kirjakaupasta, puh. (05) 621 2030 tai kirjakauppa(at)aalef.fi.


Lisätietoja

Antti Tourunen
Erikoistutkija
040 554 2887

 

 

Lisätietoja

Antti Tourunen
Erikoistutkija
040 554 2887