Nanoselluloosasta syntyy innovaatioita ja kilpailukykyä
19.01.2011
Suomen Nanoselluloosakeskus on noussut kolmessa vuodessa tutkimuksellaan kansainväliseen kärkeen.
VTT:n, Aalto-yliopiston ja UPM:n perustama Suomen Nanoselluloosakeskus aloitti
toimintansa 1.3.2008 Espoon Otaniemessä. Keskuksen tavoitteena on kehittää
nanoselluloosalle teollisen mittakaavan tuotantoprosessi sekä luoda
selluloosalle uusia käyttömahdollisuuksia raaka-aineena ja materiaalina.
Kyseessä
on kolmen yhteistyökumppanin tasavertainen konsortio, jonka toiminnan rahoitus
muodostuu julkisista ja yksityisistä investoinneista.
Selluloosakuidut
ovat 30 mikrometriä leveitä ja 2–3 millimetriä pitkiä. Ne muodostuvat
nanofibrilleistä, jotka ovat mitoiltaan noin tuhannesosa sellukuidun mitoista.
Seostamalla nanoselluloosaa erilaisiin materiaaleihin on mahdollista valmistaa
uusia keveitä ja lujia yhdistelmämateriaaleja, joita voidaan hyödyntää monissa
teollisissa ja kuluttajatuotesovelluksissa.
Suuret
panostukset tutkimukseen
Suomen Nanoselluloosakeskuksen
tavoitteena on hyödyntää nanoselluloosan poikkeuksellisia ominaisuuksia jo
olemassa olevien tuotteiden kilpailukyvyn parantamiseen sekä täysin
uudenlaisten tuotteiden kehittämiseen. Keskuksessa pystytään
laboratoriomittakaavassa tuottamaan sellukuiduista hallitusti erilaisia
nanoselluloosalaatuja. Tuotettujen materiaalien karakterisointiin, eli
esimerkiksi laadun, tasaisuuden ja partikkelikoon luonnehdintaan on myös
kehitetty kattava mittaustekniikkakokonaisuus.
Suomen
Nanoselluloosakeskuksen toiminnassa on mukana noin 40 tutkijaa. VTT:n
teknologiapäällikön Pia Qvintuksen mukaan panostukset ovat tavanomaisiin
tutkimusprojekteihin verrattuna moninkertaiset.
”Koska
käytössämme on peräti 40 henkilötyövuotta ja osaaminen on huippuluokkaa,
keskuksen tutkimustyö on edennyt hyvin nopeasti kansainväliselle kärkitasolle.”
Laajasti
sovellettava teknologia
Nanoselluloosaa on mahdollista
hyödyntää laajasti eri teollisuuden aloilla ja tuotteissa. Sen
sovelluskohteita ovat esimerkiksi erikoispaperit, paperipinnoitteet,
pakkaukset ja rakennusmateriaalit. Lisäksi esimerkiksi rakennus-, auto-,
huonekalu-, elektroniikka-, elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuus
voivat saada lisäarvoa tuotteilleen räätälöidyillä kuitumateriaaleilla.
Esimerkkinä
nanoselluloosan tehosta on Suomen Nanoselluloosakeskuksen kehittämä
innovaatio, jossa nanoteknologiaa käytetään parantamaan maalikerroksen
kestävyyttä. Suomen Nanoselluloosakeskus tutki nanoselluloosan hyödyntämistä
lisäaineena vesipohjaisissa polyuretaanilakoissa ja maaleissa. Tutkimuksen
mukaan nanoselluloosa paransi maalikerroksen kestävyyttä ja suojasi maalia ja
lakkaa UV-säteilyn aiheuttamalta kulutukselta.
Myös
veden- ja ilmapuhdistuksessa hyödynnettävissä suodatin- ja
membraanisovelluksissa nanoselluloosalla uskotaan olevan potentiaalia.
Nanoselluloosaa voidaan käyttää myös nykyisten biomuovien lujuus- ja
kestävyysominaisuuksien parantamiseen.
Uusien
teknologioiden hyödyntäminen on yksi mahdollisuus vahvistaa metsäteollisuuden
kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhdistämällä perustutkimusta,
soveltavaa tutkimusta sekä tuotteistamis- ja liiketoimintaosaamista
yhteistyökumppanit pyrkivät vauhdittamaan uusien, kannattavien tuotteiden
saantia maailmanmarkkinoille lähivuosina.
