Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Sosiaalinen media haastaa julkisen hallinnon toimintatavat

27.01.2011


Sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisen yhteydenpitovälineen kansalaisten ja julkisen hallinnon välille. Vuorovaikutuksen toimiminen tehokkaasti vaatii kuitenkin julkisten tahojen asennemuutosta.

Kansalaisten odotukset osallistumismahdollisuuksista ovat kasvaneet sosiaalisen median yleistymisen myötä. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisia ja monipuolisia mahdollisuuksia kansalaisosallistumiselle ja yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle.

Julkistahot eivät enää voi olla huomioimatta sosiaalista mediaa. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, pitäisikö niiden mennä esimerkiksi Facebookiin, vaan suuremmasta asennemuutoksesta. Joustava sosiaalisen median käyttö kulloisenkin tarpeen mukaan vaatii prosessien ja toimintatapojen uudelleen arviointia.

Juuri päättyneessä Somus-projektissa tutkittiin sosiaalisen median käyttöä kansalaisten ja julkisen hallinnon vuorovaikutuksessa. Vuonna 2009 alkaneessa, kaksivuotisessa tutkimusprojektissa olivat mukana VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Tutkimusparvi.

Sosiaalinen media sallii kansalaisten vaikuttaa ja vaihtaa näkemyksiä ajasta ja paikasta riippumatta, päästä suoraan kontaktiin päättäjien kanssa, kommunikoida reaaliaikaisesti ja ilmaiseksi sekä organisoida suuria massoja asian tai aatteen tueksi. Jotta vuorovaikutus toimisi, hallinnon on kuitenkin tultava vastaan. Käyttäjät eivät jatka pitkään keskustelua, jolla ei ole vaikutusta.

Tällä hetkellä julkisen hallinnon ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta vaikeuttaa se, että sosiaalinen media on hallinnolle uusi osallistumistapa, joka haastaa jopa lainsäädännön.

Ongelmia syntyy arkipäiväisissäkin tilanteissa. Esimerkiksi virkamiehet eivät pysty osallistumaan omalla nimellään netin avoimeen keskusteluun, jos kaikki heidän kommenttinsa otetaan virallisina kannanottoina. Kaavoittajat taas eivät voi kommentoida kaavaluonnokseen tulleita kommentteja kesken prosessin, koska kaavasta ei ole päätöstä eivätkä he voi luvata, että kansalaisten mielipiteet otetaan huomioon.

Somus-projektissa kehitettiin ja testattiin web-sovelluksia, joita voi käyttää kansalaisosallistumisen välineenä. Niihin kuului muun muassa sovellus, jolla eduskunnan täysistuntoihin pystyi osallistumaan Facebook-chatin kautta sekä KommentoiTätä-palvelu, jossa kansalaiset voivat keskitetysti kommentoida julkisia asiakirjoja.

Käyttäjät olivat tiiviisti mukana kehitystyössä. Esimerkiksi lukiolaisten kanssa tutkimusryhmä kehitti Ilma Vaivaa -nettisivuston, jossa kansalaiset esittelevät ilmastonmuutoksen torjumistapoja. Maahanmuuttajayhteisö oli puolestaan mukana rakentamassa Monimos.fi-verkkoyhteisöä, jonka tarkoituksena on auttaa monikulttuurisia järjestöjä tiedottamaan toiminnastaan, verkottumaan toistensa kanssa sekä avaamaan keskustelua jäsenistön ulkopuolelle.

Avoimella verkkosivustolla myös päättäjät ja virkamiehet voivat seurata monikulttuurisuuteen liittyvää keskustelua ja saada kontaktin kohderyhmään, joka on ollut vaikeasti tavoitettavissa.

Kansalaiselta osallistuminen sosiaalisessa mediassa edellyttää paitsi taitoa käyttää palveluita myös rohkeutta osallistua julkiseen prosessiin.

Sosiaalisessa mediassakaan osallistuminen ei ole tasa-arvoisesta, vaan yleensä pieni joukko on aktiivinen ja voi dominoida päätöksentekoa ja toimintaa. Toisaalta sosiaalinen media tarjoaa monia aiempaa kevyempiä tapoja osallistua kommentoinnista fanittamiseen.

Mediamateriaali: Pirjo Näkin esitys lehdistötilaisuudessa 27.1.2011

Somus-projektin kotisivut

Somus-projektin loppuraportti

Katso myös: Digitaitoinen sanankäyttäjä menestyy sosiaalisessa mediassa


Lisätietoja

Pirjo Näkki
Tutkija
040 588 7295

 

 

Lisätietoja

Pirjo Näkki
Tutkija
040 588 7295