Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Painotuotteiden osuus kotitalouksien aiheuttamista ilmastovaikutuksista vain noin 1 %

24.03.2011

VTT on selvittänyt sanomalehden, aikakauslehden, kuvakirjan, kirjan sekä mainostuotteen hiilijalanjälkiä sekä muita ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Tapaustutkimuksissa huomioitiin painotuotteen koko elinkaari: puun hankinta, paperin valmistus, painatus, kuljetukset, käyttö sekä kierrätys ja jätehuolto.

Hiilijalanjälki soveltuu hyvin yhdeksi indikaattoriksi tarkasteltaessa ilmastovaikutuksia. Se sisältää painotuotteen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ilmaan. Kansainvälisesti tuotteen ja organisaation hiilijalanjäljille valmistellaan parhaillaan ISO-standardeja. Tutkimustuloksena muodostui kokonaiskuva painotuotteiden ympäristövaikutuksista. Kaikista sanomalehden elinkaaren aikana arvioiduista ympäristövaikutuksista suhteessa merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos, happamoituminen, alailmakehän otsonin muodostuminen, fossiilisten ja mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen ja hiukkasvaikutukset. Vaikutukset aiheutuvat suurelta osin energian (sähkön, lämmön ja polttoaineiden) tuotannosta ja kulutuksesta tuotteen valmistuksen aikana.

Sanomalehden hiilijalanjälki muodostuu pääosin tuotteen valmistukseen käytetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä sekä liikenteessä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi kaatopaikalle joutuvista sanomalehdistä syntyy hajoamistuotteena metaania.

Paperin valmistuksessa ja painatuksessa käytetyn ostetun sähkön päästöt muodostavat noin puolet sanomalehden hiilijalanjäljestä. Mikäli kaikki sanomalehden valmistukseen käytetty sähkö olisi tuotettu niin sanotulla vihreällä sähköllä, kuten tuuli- ja vesivoimalla, hiilijalanjälki laskisi noin 40 prosenttia.

356 kertaa vuodessa ilmestyvän sanomalehden vuosikerran hiilijalanjälki on noin 75 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia ja yhden sanomalehden hiilijalanjälki noin 210 grammaa. Sanomalehden vuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla 456 kilometriä.

Viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla 45 kilometriä. Yhden aikakauslehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat siis noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla.

Yhden kirjan hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla noin 7 kilometriä. Jos painotuotetta, kuten tehdyn laskelman perusteella kirjaa, säilytetään 5 vuotta, niin tuotteeseen sitoutunut hiili pienentää valmistuksen aikaista hiilijalanjälkeä noin 5 prosenttia ja 100 vuoden säilytyksen jälkeen noin 75 prosenttia. Kirjan elinkaari on otettu huomioon osittain eli raaka-aineiden hankinnasta tuotteen kuljetukseen jälleenmyyjälle, mutta elinkaaren loppuvaihetta (kierrätys ja jätehuolto) ei ole huomioitu.

Vuonna 2005 suomalaisten kotitalouksien kulutuksen aiheuttamista ilmastovaikutuksista sanomalehtien, kirjojen ja paperituotteiden osuus oli pieni (noin 1 %). Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuivat asumisesta (28 %), elintarvikkeista (16 %) ja autoilusta (13 %).

Elinkaariarvioinnin avulla voidaan arvioida tuotteen mahdollisia ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tehokas tapa pienentää ympäristövaikutuksia on pyrkiä vähentämään energian- ja polttoaineiden kulutusta elinkaaressa. Myös raaka-aineiden käytön vähentäminen ja materiaalitehokkuus ovat tärkeitä ympäristövaikutusten pienentämisessä. Lukija voi vähentää ilmastovaikutuksia parantamalla lajittelua ja vähentämällä kotitalousjätteen mukana kaatopaikalle joutuvien painotuotteiden määrää. Vastaavaa tuotekohtaista elinkaariarviointia painotuotteille ei ole Suomessa tähän mennessä tehty.

VTT:n koordinoima kolmivuotinen Tekes-hanke on toteutettu yhdessä Suomen ympäristökeskus SYKEn, Viestinnän keskusliiton, Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä muun muassa useiden painotalojen ja arvoketjussa toimijoiden kanssa. Tekesin lisäksi hanketta ovat rahoittaneet GTTS Graafisen Teollisuuden tutkimussäätiö, Metsäliitto, Myllykoski, StoraEnso ja UPM.

Lisätietoa: Lean development with renewable resources (LEADER) –projekti ja julkaisut