Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Suomella edessä tuulivoimainvestointien vuosikymmen

29.03.2011

Tuulivoiman kansainvälinen kasvu voi tuoda suomalaisyrityksille miljardimarkkinat

Tuulivoima elää maailmalla vahvaa nousukautta. Yhdysvallat ja Euroopan unioni suunnittelevat tuottavansa 20–30 prosenttia sähköstään tuulivoimalla vuoteen 2030 mennessä, ja myös Aasiassa tuulivoimainvestoinnit kasvavat voimakkaasti. Tällä hetkellä EU:n sähköstä viisi prosenttia tuotetaan tuulivoimalla. Viime vuonna tuulivoimatuotanto kasvoi maailmanlaajuisesti 22 prosenttia. Tuulivoimainvestoinnit ovat nyt noin 50 miljardia euroa vuodessa, ja niiden arvioidaan kaksinkertaistuvan viiden vuoden aikana.

Suomen tavoitteena on kasvattaa tuulivoimakapasiteetti 2500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin noin kuusi prosenttia sähköstä tuotettaisiin tuulivoimalla. Tällä hetkellä Suomi on Euroopan pienimpiä tuulivoimamaita: vuoden 2010 lopussa tuulivoimaa oli vain 196 megawattia.

Valtion uuden tukijärjestelmän uskotaan lisäävän tuulivoiman rakentamista. Viime viikolla voimaan astuneessa laissa tuulivoiman tuottajat saavat 12 vuoden ajan takuuhinnan, joka on 83,5 euroa megawattitunnilta. Nopeat investoijat saavat lisäksi kolmen vuoden ajaksi lisäbonuksen, jolloin takuuhinta on 105,3 euroa megawattitunnilta. Valtio maksaa tuottajille tukena takuuhinnan ja sähkömarkkinahinnan erotuksen. Sähkön markkinahinta oli viime vuonna 56,6 euroa megawattitunnilta.

Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla tuulivoimahankkeita lähes 6000 megawatin edestä. Eniten hankkeita on rakenteilla Suomen länsirannikolle, mutta myös sisämaahan, tuntureille ja vaaroille on tulossa tuulivoimaa. Nyt suunnitteilla olevista hankkeista suurimmat yksiköt sijaitsevat merellä: Pohjanlahdella, Selkämerellä sekä Ahvenanmaan ja Helsingin edustalla. Sähköntuotannon kannalta suurin potentiaali on merituulivoimalla. Sen avulla olisi mahdollista tuottaa 10–30 prosenttia Suomen sähköstä vuonna 2030. Merituulivoiman investointeja jarruttavat kuitenkin korkeat rakennuskustannukset. Uusi takuuhinta ei nykyisellään riitä kattamaan merituulivoiman kustannuksia, vaan sitä varten olisi luotava oma järjestelmä.

Vuoden 2020 tavoitteen toteutuminen edellyttää runsaasti uusia rakennuslupia, sillä suunnitelluista hankkeista valtaosa on pieniä yksiköitä. On todennäköistä, että osa kaavailluista hankkeista kariutuu, minkä lisäksi lupa- ja ympäristöselvitykset voivat viivästyttää rakentamista. Toisaalta tuulivoiman haittoihin, kuten meluun, on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi teknologialla ja suunnittelulla, jossa meluvaikutukset otetaan entistä paremmin huomioon.

Ympäristövaikutukset huomioiva tuulivoiman suunnittelu on yksi VTT:n tutkimusalueista. VTT on kehittänyt muun muassa älymateriaaleihin perustuvia tuulivoimaloiden virtuaalimallinnuksen työkaluja ja aiempaa monipuolisempia säätömahdollisuuksia. Niiden avulla voimaloiden toimintaa on mahdollista ohjata siten, että voimala tukee sähköverkon toimintaa ja kuormitus pienenee. Ohjauksen avulla voidaan myös minimoida haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten melua, tutkahäiriöitä ja vilkuntaa.

Myös kansainvälisesti kasvumahdollisuudet ovat suuret. Teknologiateollisuus on arvioinut, että globaali tuulivoiman kasvu kolminkertaistaa Suomen viennin nykyisestä noin kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä, vaikka markkinaosuus säilyisi ennallaan kolmessa prosentissa. Suurimmillaan vienti voisi nousta 12 miljardiin euroon, jos yritykset kasvattaisivat markkinaosuuttaan seitsemään prosenttiin.

Eniten mahdollisuuksia Suomella on arktisessa tuulivoimaosaamisessa, jolla tarkoitetaan voimaloiden jäätymisen, jään vaikutusten ja sen aiheuttaman kuormituksen hallintaa ja estämistä. On arvioitu, että kasvava osa tuulivoimasta rakennetaan jatkossa kylmiin olosuhteisiin. Kysyntää arktiselle tuulivoimaosaamiselle on paitsi Pohjoismaissa myös Keski-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Aasiassa, erityisesti Kiinassa.

VTT on jo yli 15 vuoden ajan kehittänyt ratkaisuja tuulivoimaloiden lapojen jäätymisen estämiseksi. Suomalainen ratkaisu on alan edelläkävijä.

Media-aamiaisen 29.3.2011mediamateriaali