Eurooppalaiset tutkijat ovat kehittäneet useita ratkaisuja Alzheimerin taudin varhaiseen toteamiseen
15.06.2011
Eurooppalaiset tutkijat ovat ottaneet EU:n rahoittaman PredictAD-projektin myötä useita merkittäviä askelia Alzheimerin taudin varhaisemman diagnosoinnin mahdollistamiseksi. Tutkijat ovat kehittäneet uusia menetelmiä taudin tunnistamiseen ja uudenlaisen tietokoneohjelman tietojen yhdistämiseen. Ohjelman avulla potilaan tila voidaan määrittää objektiivisesti. Varhainen diagnosointi yhdistettynä tulevaisuudessa uusiin hoitoihin vähentää kärsimyksiä ja alentaa yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

MRI-kuvan analysointi (Kuva: Itä-Suomen yliopisto)
PredictAD on EU-rahoitteinen tutkimusprojekti, joka kehittää objektiivisia ja
tehokkaita ratkaisuja Alzheimerin taudin varhaisempaa toteamista varten.
Diagnoosi edellyttää potilaan tilan kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa
yhdistetään monista eri lähteistä, kuten kliinisistä testeistä, aivokuvista ja
verikokeista, saatuja tietoja.
”PredictAD-tutkimushankkeen
tavoitteena on kehittää objektiivinen menetelmä, joka mahdollistaa Alzheimerin
taudin toteamisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nykyisissä lääkäreiden
käyttämissä diagnostisissa ohjeissa korostetaan erilaisten potilaasta
määritettävien mittalukujen eli biomarkkereiden tärkeyttä. Olemme kehittäneet
uudenlaisia lähestymistapoja biomarkkereiden erottamiseen aivokuvista,
aivosähkökäyrien mittauksista ja verikokeista. Lisäksi olemme luoneet
ainutlaatuisen ja kliinisesti käyttökelpoisen ohjelmistotyökalun kaikkien
näiden erilaisten mittausten yhdistämiseen”, kertoo tutkimusprojektin
tieteellinen koordinaattori tohtori Jyrki Lötjönen VTT:ltä.
Magneettikuvaus
aivojen surkastumisen tunnistamisen apuna
Sisemmän
ohimolohkon rakenteiden, kuten hippokampuksen kutistuma, on tunnettu
Alzheimerin taudin piirre. Magneettikuvaus on erinomainen työkalu tämän
kudoskadon määrittämiseen. Nykyisin kuvia tulkitaan lähes yksinomaan
silmämääräisesti, mutta kuvien luotettavalle automaattiselle mittaustavalle on
olemassa suuri tarve.
PredictAD-projektin tutkijat ovat
kehittäneet useita ratkaisuja tähän tarpeeseen. ”Olemme onnistuneet
kehittämään tehokkaita työkaluja hippokampuksen koon ja hippokampuksen
kudoskadon määrän mittaamiseen sekä kaksi uudenaikaista lähestymistapaa, jotka
perustuvat potilastietojen vertaamiseen suuriin tietokantoihin tallennettuihin
aiemmin diagnosoituihin tapauksiin”, kertoo hankkeessa kuvantamiseen
keskittyvän biomarkkeritutkimuksen vetäjä, professori Daniel Rueckert Imperial
College Londonista. Positroniemissiotomografia eli PET-kuvaus on toinen
hankkeen tutkimista kuvantamistekniikoista. Erityisesti Alzheimerin tautia
varten kehitetty uudenlainen indikaattori - PIB-PET-kuvaus - vaikuttaa
lupaavalta taudin varhaisessa toteamisessa.
Aivojen
sähköfysiologisten muutosten havaitseminen
Alzheimerin
taudin tiedetään vaikuttavan aivojen sähköiseen toimintaan.
PredictAD-projektissa olemme tutkineet sairauden havaitsemiseen käytettävää
uudenlaista tekniikkaa, joka yhdistää aivojen aktivoinnin korkealla
magneettikentällä (TMS) ja siihen liittyvän vasteen mittaamisen
aivosähkökäyrästä (EEG). TMS-/EEG-menetelmän vahvuutena on, että se
mahdollistaa suoran aivokuoren aktivoinnin turvallisesti edellyttämättä
kohteen yhteistyötä. Tutkimuksemme on osoittanut merkittäviä muutoksia
Alzheimerin taudista kärsivillä potilailla verrattuna terveiden vanhusten
muutoksiin.
Sairaudesta kertovien biomarkkerien etsiminen
verinäytteistä
Molekyylitason biomarkkerit ovat
tällä hetkellä keskeisessä osassa Alzheimer-tutkimuksessa. Monien
biomarkkerien, kuten aivoselkäydinnesteestä mitattujen tau-proteiinien ja
beeta-amyloidin 42, on havaittu liittyvän selkeästi sairauteen. Näytteen
ottaminen vaatii kuitenkin erityisosaamista. Siksi verestä määritettävää
biomarkkeria etsitään Alzheimerin taudin toteamiseksi. PredictAD-projektissa
on tutkittu laajasti veren aineenvaihduntayhdisteitä ja proteiineja. Alustavat
tulokset paljastavat useita lupaavia molekyylejä.
Menetelmä
potilaan tilan määritykseen
Tällä hetkellä
lääkärit tekevät lopullisen Alzheimerin taudin diagnoosin yhdistelemällä
erilaisia sairaalassa tehtäviä mittaustuloksia ja potilaan sekä läheisten
haastatteluissa antamia tietoja. Potilaan saama diagnoosi riippuu lääkärin
kokeneisuudesta ja asiantuntemuksesta. Nykyaikaisissa sairaaloissa on valtavat
tietovarastot, jotka sisältävät paljon hyödyntämätöntä tietoa. Tätä tietoa
voitaisiin hyödyntää diagnosoinnissa systemaattisen matemaattisen mallinnuksen
avulla.
PredictAD on kehittänyt täysin uudenlaisen
lähestymistavan potilaan tilan luotettavaan ja objektiiviseen määrittämiseen.
Tämä päätöksenteon tukijärjestelmä, joka on kehitetty tiiviissä yhteistyössä
lääkärien kanssa, vertailee potilaan mittaustietoja suurissa tietokannoissa
oleviin muiden potilaiden mittaustietoihin ja antaa tulokseksi potilaan tilaa
ilmaisevan mittaluvun ja graafisen esityksen.
”PredictAD-työkalu
tarjoaa uudenlaisen vaihtoehdon päätöksenteon tueksi”, sanoo professori Hilkka
Soininen, joka johtaa hankkeessa menetelmien toimivuuden arviointia.
Mahdollisuus
huomattaviin säästöihin hoitokustannuksissa
Professori
Gunhild Waldemar Kööpenhaminan yliopistollisesta sairaalasta
Rigshospitaletista korostaa Alzheimer-tutkimuksen merkitystä: ”Onnistunut
varhainen diagnosointi yhdistettynä uusiin kehitteillä oleviin lääkkeisiin ja
muihin hoitomuotoihin voi viivyttää potilaiden sairaalahoidon tarvetta,
vähentää kärsimyksiä sekä alentaa yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Jos
sairauden puhkeamista voitaisiin viivyttää viidellä vuodella, Alzheimerin
taudin kustannukset puolittuisivat. Pelkästään jo yhden vuoden viivytys
puhkeamisessa ja etenemisessä vähentäisi tautia sairastavien määrää kymmenellä
prosentilla.”
”Diagnostiikkaa tekevät yritykset, kuten
GE Healthcare, ja lääketeollisuus sijoittavat mittavasti tälle
tutkimusalueelle. PredictAD-hankkeessa tulosten kaupallistaminen on jo
meneillään”, kertoo tohtori Lennart Thurfjell GE Healthcare Ltd:ltä. Thurfjell
johtaa hankeessa tulosten julkaisuun ja hyödyntämiseen liittyvää toimintaa.
Etenevät
muistisairaudet on nostettu keskeiseksi haasteeksi terveydenhuollossa sekä
Euroopassa että Yhdysvalloissa. Näistä sairauksista yleisin on Alzheimerin
tauti. Se aiheuttaa yksistään kustannukset, jotka vastaavat noin yhtä
prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta, ja sairastuneiden määrä tulee
kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden kuluessa. Varhainen diagnosointi on
avainasemassa ongelman ratkaisussa, sillä jotta sairauden hoidot olisivat
tehokkaita, ne on aloitettava aikaisessa vaiheessa. Erilaisia taudin kulkua
muuntavia hoitoja kehitetään parhaillaan laajalti. Keinoja
varhaisdiagnostiikan parantamiseen tarvitaan.
Euroopan
huipputason tutkimusta ja teollisuutta edustavien osapuolten yhteistyöhanke
PredictAD ottaa tärkeän askeleen Alzheimerin taudin varhaisempaa ennustamista
ja parempaa hallintaa kohti. Tutkimuskonsortion muodostavat julkisen ja
yksityisen sektorin edustajat kahdeksasta eri tutkimus-, koulutus-,
teollisuus- ja lääketieteen organisaatiosta ja viidestä eri Euroopan
valtiosta. PredictAD-konsortion jäseniä ovat VTT (Suomi), GE Healthcare
(Iso-Britannia), Nextim Ltd. (Suomi), Itä-Suomen yliopisto (Suomi), Imperial
College London (Iso-Britannia), Karolinska Institutet (Ruotsi), University of
Milan (Italia) ja Rigshospitalet (Tanska).
PredictAD
järjestää 15.6.2011 Kuopiossa tieteellisen seminaarin, jonka tarkoituksena on
esitellä hankkeen tuloksia ja viimeaikaisia uutuuksia Alzheimerin taudin
varhaisessa diagnosoinnissa ja keskustella niistä.
MEDIAMATERIAALI
Kuva 1: Magneettikuva aivojen rakenteesta ja toiminnasta. Kuvalähde: Itä-Suomen yliopisto.
Kuva 2: Psykologi Teemu Paajanen testaamassa. Kuvalähde: Itä-Suomen yliopisto. Kuvaaja: Raija Törrönen
Kuva 3: Pekka
Miettinen analysoimassa MRI kuvia. Kuvalähde: Itä-Suomen yliopisto. Kuvaaja:
Raija Törrönen
Lisätietoja
Jyrki Lötjönen
erikoistutkija, projektin tieteellinen koordinaattori
020 722 3378
Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto
professori
040 573 5749
