Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Rakentamisen pohjalukemat Euroopassa on ohitettu

17.06.2011

Valtioiden velkaongelmat hidastavat jatkossa rakentamisen kasvua

Viime vuonna bruttokansantuote kasvoi Euroopassa kaksi prosenttia. Kasvua toi erityisesti ulkomaankaupan ja yksityisen kulutuksen toipuminen, jonka ansiosta yritysten luottamus tulevaisuuteen vahvistui. Investointien arvioidaan kiihtyvän jo tämän vuoden aikana.

Työllisyyden elpyminen ja talousnäkymien parantuminen vauhdittavat yksityistä kulutusta, joka kasvaa nopeimmin Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Ainoastaan Portugalissa ja Irlannissa kulutuksen ennakoidaan heikkenevän vuonna 2011.

Vaikka talouskasvun ennakoidaan pysyvän vakaana, riskejäkin on. Viime vuonna valtioiden elvytystoimet hidastivat rakentamisen alamäkeä, mutta nyt kasvavat julkisen talouden ongelmat lisäävät paineita menoleikkauksiin ja säästöihin. Talouden tasapainottamistoimet yhdessä inflaation kanssa syövät kuluttajien ostovoimaa, minkä lisäksi finanssipolitiikan kiristyminen uhkaa jarruttaa julkisia investointeja ja rakentamista erityisesti Itä-Euroopassa ja yleisesti infrarakentamisen alalla. Rakentamiseen heijastuu myös muita talouden uhkakuvia, kuten energian ja rakennuskustannusten nousu.

Uudistalorakentaminen piristyy hitaasti

Rakentamisen sektoreista rajuin pudotus alan huippuvuodesta 2007 nähtiin uusien asuntojen rakentamisessa. Kun vuonna 2007 EUROCONSTRUCT-maissa valmistui noin 2,5 miljoonaa uutta asuntoa, tänä vuonna niitä valmistuu alle 1,5 miljoonaa. Uudisasuntotuotannon volyymi kääntyy kuitenkin vuonna 2011 vajaan viiden prosentin vuosittaiseen kasvuun.

Toimitilarakentaminen selvisi finanssikriisistä asuinrakentamista paremmin. Sen kokonaisarvo supistui noin 13 prosenttia 2007–2010, ja uudisrakentaminen heikkeni tätäkin enemmän, lähes viidenneksen. Uusien toimitilojen rakentaminen kärsi finanssikriisin aiheuttamasta pudotuksesta korjausrakentamista enemmän, mikä näkyi erityisesti liike- toimisto- ja teollisuusrakentamisessa. Julkisella puolella tilanne on parempi muun muassa valtioiden harjoittamien elvytystoimien ansiosta. Toimitilarakentaminen seuraa talouden suhdanteita viiveellä, ja sen arvioidaan pääsevän kasvuun vasta vuonna 2012.

Korjaus- ja infrarakentaminen selviytyjiä

Asuntojen korjausrakentamisen arvo Euroopassa on tällä hetkellä puolitoistakertainen uusien asuntojen rakentamiseen verrattuna. Korjaus- ja infrarakentamisessa muutokset ovatkin viime vuosina olleet pieniä uudistalorakentamiseen verrattuna. Vauraissa maissa rakentaminen painottuu jatkossakin jo olemassa olevien rakennusten korjaamiseen ja uudistamiseen. Vauhtia siihen antaa esimerkiksi nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, jota monissa maissa tuetaan julkisin varoin.

Infrarakentaminen on ollut elvytyksen kohteena monissa Euroopan maissa. Vielä 2008–2009 infrarakentamisen markkinat pysyivät lähes ennallaan, mutta vuonna 2010 volyymi painui vajaan viiden prosentin laskuun. Julkisen talouden ongelmat hidastavat uusien hankkeiden käynnistämistä, ja volyymin laskun odotetaan jatkuvan vuonna 2011. Itä-Euroopassa nähdään jatkossa myös aiempaa pienempiä kasvulukemia, sillä EU:n rahoitus on supistumassa ja kansalliset investointivarat tiukalla.

Finanssikriisin seurauksena rakentamisen määrä Euroopassa putosi neljän vuoden aikana yli 15 prosenttia, eli vuoden 1998 tasolle. Toipuminen kriisistä on ollut epätasaista. Nopean toipumisen V-ura, joka kulki nopean pudotuksen kautta takaisin ylös, nähtiin muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Puolassa. Monissa Keski-Euroopan maissa on koettu U -kehitysura, jossa pohjalla viivytään V-uraa kauemmin. Sen sijaan useissa Etelä-Euroopassa U-mallista on kehittymässä eräänlainen ”kylpyammeura”, jossa pohjalla vietettävä aika saattaa vaikeassa taloustilanteessa venyä hyvinkin pitkäksi. Vaikka rakentamisen pudotus on ollut Euroopassa kokonaisuudessaan raju, rakentaminen on useimmissa maissa palautunut normaalille, terveelle tasolle.

Rakennusmarkkinoiden näkymissä suuret alueelliset erot vuoteen 2020

Länsi-Euroopassa rakentamisen odotetaan kasvavan vuoteen 2020 asti vajaan kahden prosentin vuosivauhtia, hieman hitaammin kuin bruttokansantuotteen. Parhaimmat näkymät ovat keskisen itä-Euroopan (CEE) uusissa EU-maissa. Niissä rakentamistarve on valtava maiden pyrkiessä muun Euroopan tasolle hyvinvoinnissa. Rakentamisen ennakoidaan kasvavan 4,5–5 prosenttia vuodessa. Pohjoismaissa bkt:n ja rakentamisen ennakoidaan kasvavan Euroopan keskiarvoa nopeammin. Länsi-Euroopan vauraissa maissa rakentaminen kasvaa hitaasti (1,5 % / vuosi) ja painottuu korjausrakentamiseen ja uudistamiseen sekä uusien asuntojen rakentamiseen.

Etelä-Euroopan maiden odotetaan nousevan vain lievästi vuoden 2010 kasvun yläpuolelle vuonna 2020. Talousvaikeudet ja velkaantuminen näkyvät pitkään niiden rakentamisessa. Myös suuri asuntojen ja toimitilojen ylitarjonta hidastaa uudisrakentamista.

Merkittäviä rakentamisen kysyntään liittyviä seikkoja ovat väestön ja rakennusten ikääntyminen, sekä yksin asumisen yleistyminen (kotitalouksien määrän kasvu). Väestön kasvu ei Euroopassa ole merkittävä tekijä. Sen sijaan jatkuva kaupungistuminen näkyy rakentamistarpeina. Tärkeä tekijä on myös energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien vaatimusten kiristyminen.

Euroopan rakennusmarkkinoiden tulevaisuus on teemana 71. EUROCONSTRUCT–asiantuntijaverkoston konferenssissa Helsingissä 16.–17. kesäkuuta 2011. Konferenssissa käsitellään sekä vuoteen 2013 ulottuvia rakentamisen lyhyen aikavälin näkymiä että keskipitkän aikavälin näkymiä vuoteen 2020 asti. Kokouksen järjestää VTT, Suomen jäsen EUROCONSTRUCT–organisaatiossa. Organisaatioon kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat.

Tietoa Helsingin EUROCONSTRUCT-konferenssista

EUROCONSTRUCTIN kotisivut

Mediamateriaali

Housing 2007 - 2013

Total Construction per Capita in European areas

Value of New Construction and Renovation in Euroconstruct Countries

Construction Output by Sectors