Lähetä linkki
Väitös: Uusia käyttökohteita jo käytössä oleville lääkeaineille eturauhassyövän kasvun estäjinä
08.12.2011
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä länsimaissa. Vaikka nykyiset
lääkehoidot tehoavat aluksi, kasvaimet tulevat usein resistenteiksi, jonka
vuoksi eturauhassyövän hoitamiseksi tarvitaan uusia vaihtoehtoja. Filosofian
maisteri Kirsi Ketolan väitöstutkimuksessa selvitettiin 4910 tunnetun
lääkeaineen ja pienmolekyylin vaikutuksia eturauhassyöpäsolujen kasvuun sekä
tutkittiin lääkeaineiden vaikutusmekanismeja soluviljelykokeissa.
Jatkotutkimuksiin valittiin lääkeaineet, jotka estävät eturauhassyöpäsolujen
kasvua, mutta eivät tehoa normaaleihin eturauhassoluihin.
Tulokset
osoittivat, että monet tutkimuksessa mukana olevista lääkkeistä, joiden on
aikaisemmin havaittu estävän eturauhassyöpäsolujen kasvua, olivat yhtä
tehokkaita sekä syöpä- että normaalisoluissa. Ketolan tutkimuksessa
osoitettiin neljän lääkkeen, aldehydidehydrogenaasi-inhibiittorin
disulfiraamin (Antabus), monensiini-antibiootin, sienimyrkky thiramin ja
histonideasetylaasi-inhibiittorin tricostatin A:n vaikuttavan
eturauhassyöpäsolujen kasvua ehkäisevästi ilman vaikutusta normaalien
eturauhassolujen kasvuun.
Disulfiraamin, monensiinin ja
monensiinin kanssa rakenteellisesti samankaltaisen yhdisteen salinomysiinin
osoitettiin lisäävän mm. oksidatiivista stressiä sekä vähentävän
aldehydidehydrogenaasientsyymin aktiivisuutta. Lisäksi havaittiin, että
monensiini ja salinomysiini vähensivät testosteronireseptorin toimintaa ja
steroidituotantoa, aiheuttivat solujen erilaistumista sekä vähensivät ns.
syöpäkantasolujen määrää.
Tutkimuksessa
löydettiin jo käytössä oleville lääkeaineille uusia käyttökohteita. Keskeisenä
yhteisenä eturauhassyöpäsolujen kasvua estävänä mekanismina kuvattiin
solunsisäisen oksidatiivisen stressin lisääntyminen. Uusien mahdollisten
lääkeaineiden lisäksi tutkimustyöstä saatiin uutta tietoa eturauhassyövän
taustalla olevista molekyylimekanismeista.
Perjantaina 16.
joulukuuta 2011 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (BioCity, Mauno Koivisto
-keskuksen auditorio, Tykistökatu 6) julkisesti tarkastettavaksi filosofian
maisteri Kirsi Helena Ketolan väitöskirja ”Chemical Biology Screen for
Prostate Cancer Therapeutics”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori
Peter Nygren Uppsalan yliopistosta ja kustoksena professori Jyrki Heino.
Filosofian
maisteri Kirsi Ketola on valmistunut filosofian maisteriksi 2008 Turun
yliopistosta. Hän toimii tutkijana Turun yliopiston ja VTT:n lääkekehityksen
biotekniikan laboratoriossa syövän systeemibiologian tutkimusryhmässä. Väitös
kuuluu biokemian alaan.
Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa