Kehäradan glykoli lyhentää tavanomaisten rakenteiden käyttöikää
16.02.2011
VTT:n tutkimusraportti lentoaseman glykolivuodosta valmistui
Liikennevirasto teetti VTT:llä tutkimuksen glykolivuodon vaikutuksista betoni- ja rakenneteräsrakenteisiin. Tutkimuksen mukaan Kehäradan tunneliin vuotava glykoli lyhentää rakenteiden käyttöikää. Glykoli vaikuttaa erityisesti Suomen tunneleissa tavanomaiseen ruiskubetonirakenteeseen, joka on suunnitelmien mukainen ratkaisu myös Kehäradan tunnelissa. Vaihtoehtoina tässä tapauksessa ovat kestävämmät erikoismateriaalit tai muut ratkaisut, joilla saavutetaan rakenteiden riittävä kestävyys tunnelin käytön aikana.
Helsinki-Vantaan lentoaseman alle louhittavassa Kehäradan tunnelissa
havaittiin kesällä 2010 laajoja mikrobikasvustoja noin 400 metrin pituudelta.
Suurimmat kasvustot sijoittuivat nykyisen terminaali 1:n alle.
Mikrobikasvustot käyttävät tunneliin maaperästä vuotavaa glykolia ravinteenaan
ja hajottavat sitä. Glykolin hajoamisessa syntyy happoja ja aggressiivista
hiilidioksidia, jotka syövyttävät sekä tunnelin sisälle, sen pintaan että
kallion sisään ulottuvia rakenteita.
VTT
kartoitti glykolin hajoamistuotteita ja niiden vaikutuksia
VTT:n
esiselvitysluonteisessa tutkimuksessa selvitettiin Kehäradan tunneliin
vuotavan glykolin hajoamisesta syntyviä aineita sekä arvioitiin alustavasti
niiden vaikutusta tunnelin rakenteisiin. Otetuista vesinäytteistä tutkittiin
mikrobiologisten ja kemiallisten analyysien perusteella muun muassa
betonimateriaalien kestävyyden kannalta olennaisia riskitekijöitä
Glykoli
on osoitettu useissa laboratoriotesteissä helposti biologisesti hajoavaksi.
Biologista hajoamista ei Kehäradan olosuhteissa ole kuitenkaan riittävästi
tapahtunut. Kun glykolin ravitsema mikrobimassa valuu tunneliin ja saa happea,
mikrobien kasvu nopeutuu. Tunneliin pääsee tästä syystä sellaisia glykolin
hajoamistuotteita, jotka saavat aikaan teräs- ja betonimateriaaleille
haitallisen kemiallisen ympäristön.
Saatujen
tulosten perusteella voidaan jo nyt päätellä, että Kehäradan tapauksessa
tunnelissa vallitseva kemiallinen ympäristö aiheuttaa teräs- ja
betonimateriaalien turmeltumista. Turmeltuminen on nopeaa, eikä hyväksyttävään
(50–100 vuotta) käyttöikään tavanomaisilla ratkaisuilla päästä. Koska
tunneliin tuleva vesi sisältää edelleen etyleeniglykolia, jonka käyttö
alueella lopetettiin jo 15 vuotta sitten, kemiallisen rasituksen voidaan
arvioida jatkuvan myös tulevaisuudessa, ellei rakenteita saada suojattua
glykolin hajoamisessa syntyviltä aggressiivisilta kalliovesiltä.
Liikennevirasto
etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja
Liikennevirasto on tehnyt
tarjouspyynnön vaihtoehtoisten ratkaisujen suunnittelusta ja tilaa
ideasuunnitelman kaikkiaan seitsemältä suunnittelutoimistolta. Näistä 2–4
erilaista ratkaisua kehitetään yleissuunnitelmiksi, jotka sisältävät teknisen
ratkaisun, riskienhallinnan ja kustannusarvion toteuttamisesta. Suunnitelmien
valmistumisaikataulu on huhtikuun 2011 loppuun mennessä.
Kokonaisuudessaan
glykoliongelman arvioidaan aiheuttavan 20 miljoonan euron lisäkustannukset,
jotka koostuvat muun muassa erilaisista selvityksistä, tunnelin rakentamisen
keskeytymisestä selvitysten ajaksi, korjausten suunnittelusta ja glykolin
aiheuttamista lisävaatimuksista rakentamiselle.
Lisätietoja
Jouko Törnqvist
Asiakaspäällikkö
0400 605 482
Kari Ruohonen
Ylijohtaja Liikennevirasto
020 637 3831
