Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Organisaatiot eivät huomioi sosiaalisen median riskejä

17.01.2012


Sosiaalisen median riskien käsittely puuttuu lähes täysin monien organisaatioiden ohjeistuksista. Tämä käy ilmi VTT:n tuoreesta katsauksesta, jossa selvitettiin sosiaalisen median ohjeistusta erityisesti turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä organisaatioissa. Sosiaalisen median mahdollisuudet sen sijaan tunnetaan ja halutaan hyödyntää.

VTT:n tekemä tutkimus rajattiin organisaatioiden netissä julkaisemiin suomen- ja englanninkielisiin sosiaalisen median ohjeisiin. Yhteensä näitä löytyi 182.

Eri organisaatioiden ohjeet sosiaalisen median käyttöön vaihtelevat tutkimuksen mukaan suuresti. Yhteisenä tekijänä niissä on kuitenkin, että kaikissa on puutteita riskien käsittelyssä. – Riskien hallintaa koskeva ohje on yleensä vain ohje olla käsittelemättä salaista, luottamuksellista, asiakkaita koskevaa tai organisaation sisäisiä asioita käsittelevää tietoa, sanoo VTT:n tutkija Jouko Heikkilä.

Riskienhallinnan keskeisin tekijä on ymmärtää sosiaalisen median välineiden ja palveluiden toimintatapoja ja edetä suhteellisen varovasti, ainakin niin kauan, kun toimintaympäristö on vielä outo.

Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö työajalla rajataan organisaatioissa lähes poikkeuksetta työasioihin. Ohjeistuksissa käsitellään sosiaalisen median työkäyttöä, mutta myös sitä, miten tuoda esille organisaationsa silloin, kun esiintyy yksityishenkilönä. 

VTT:n tutkijoiden mielestä katsaus kuitenkin näyttää, että organisaatiotasolla ollaan kiinnostuneita sosiaalisesta mediasta.

– Vahvuutena voidaan sinänsä pitää sitä, että nämä ohjeet on laadittu, ne ovat julkisia ja siten alttiita palautteelle ja kehittämiselle sekä myös sitä, että niissä suhtaudutaan myönteisesti sosiaalisen median käyttöön, sanoo Heikkilä.

Heikkilän mukaan organisaatioiden ei tule vähätellä sosiaalisen median roolia, sillä se tulee koskettamaan niitä joka tapauksessa heidän henkilöstönsä toimiessa sosiaalisessa mediassa yhä enenevissä määrin. Organisaatioiden, jotka haluavat omassa toiminnassaan hyödyntää sosiaalista mediaa, on syytä edetä suunnitelmallisesti. Ohjeistuksen laatiminen on osa tätä suunnitelmallista etenemistä.

Ainakin seuraavia asioita tulisi miettiä ohjeiden laatimisessa:

• Mitä ei tule kommentoida tai kirjoittaa sosiaalisessa mediassa
• Mitä voi kirjoittaa sosiaalisessa mediassa
• Missä roolissa toimin sosiaalisessa mediassa
• Ohjeet yrityksen nimen, brändin tai kuvan käytöstä
• Kannustus tutustumaan sosiaaliseen mediaan 

Heikkilä muistuttaa kuitenkin, että kunkin organisaation on muokattava ohjeistuksensa oman tilanteensa ja tavoitteidensa mukaiseksi. Ohjeistuksellaan organisaatiot voivat osaltaan vaikuttaa myös yleiseen toimintakulttuuriin sosiaalisessa mediassa.

Julkaisu:
Sosiaalisen median käytön ohjeistus verkossa: Katsaus internetissä julkaistuihin turvallisuus- tai työhyvinvointialan ohjeisiin

Hämäläinen, Päivi; & Heikkilä, Jouko
2011. VTT, Espoo. 24 s. + liitt. 19 s.
VTT Working Papers : 186


Lisätietoja

Jouko Heikkilä
tutkija
020 722 3268

Päivi Hämäläinen
erikoistutkija
020 722 3261

 

 

Lisätietoja

Jouko Heikkilä
tutkija
020 722 3268

Päivi Hämäläinen
erikoistutkija
020 722 3261