Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Uusi kuivausmenetelmä tehostaa palaturvetuotantoa

03.05.2012

Tuotannon työvaiheiden kustannukset laskevat jopa 50 prosenttia

SampoTechin ja VTT:n kehittämä uusi tuotantomenetelmä tehostaa merkittävästi palaturpeen tuotantoa. SampoTechin keksintöön perustuvassa Multi-Layer-kuivausmenetelmässä palaturvetta kuivataan samanaikaisesti useita päällekkäin nostettuja satoja. Tämä nopeuttaa palaturpeen kuivumista ja vähentää huomattavasti käsittelystä aiheutuvaa hävikkiä. Uuden tuotanto- ja koneteknologian ansiosta säästöä syntyy myös kone- ja polttoainekustannuksissa.

Turve irrotetaan suosta palaturvekoneella, joka sekoittaa turvemassan ja muotoilee sen paloiksi tuotantokentälle. Tähän asti palat on kuivattu kentän pinnalla auringossa sato kerrallaan, jolloin yhden tuotantokauden eli kesän aikana on tyypillisesti pystytty tuottamaan kaksi satoa. Kuivumisen nopeuttamiseksi paloja käännellään muutamia kertoja ennen turpeen kuormaamista ja kuljettamista varastoihin. Kääntäessä osa paloista rikkoontuu, minkä lisäksi myös voimakas auringonsäteily voi murentaa paloja ja aiheuttaa hävikkiä.

Tavanomaiseen palaturvemenetelmään verrattuna uudella kerroskuivausmenetelmällä on mahdollista tuottaa 4–8 satoa kesän aikana sääoloista riippuen. Menetelmän ja sitä varten kehitettyjen uusien turvekoneiden ansiosta työvaiheita on saatu tehostettua ja satomääriä kasvatettua. Monitoimivaunu muotoilee ensin loivaa harjakattoa muistuttavan palaturpeen kuivausalustan, jolle turve nostetaan 25–50 senttimetrin syvyydestä uudentyyppisellä palaturvekoneella kuivumaan. Kerroskuivausmenetelmässä paloja ei käännetä eikä alustan päällä kuljeta, jolloin hävikki vähenee. Päällekkäisyys suojaa paloja liialliselta auringonsäteilyltä, eikä sadevesi imeydy niihin yhtä helposti kuin kenttäkuivausmenetelmässä, jossa palat kuivuvat kenttää vasten.

VTT ja SampoTech testasivat kerroskuivausmenetelmää 2009–2011. Kesällä 2011 sen avulla kuivattiin kuusi satokiertoa, kun palaturpeen kenttäkuivauksella tuotettiin samoissa olosuhteissa yksi satokierto. Laskelmien perusteella Multi-Layer-menetelmällä uusia koneita käyttäen on mahdollista saavuttaa nykyiseen menetelmään verrattuna 2–3-kertainen kausisaanto, 50 prosenttia pienempi polttoaineen kulutus ja 60 prosenttia suurempi työsaavutus konetyötuntia kohden. Tuotannon työvaiheiden kustannukset laskivat nykyisestä 50 prosenttia, mikä tarkoittaa merkittävää parannusta palaturpeen kilpailukykyyn. Tuotannon työvaiheiden osuus laitokselle toimitetun turpeen hinnasta on 40–50 prosenttia. Kokonaiskustannuksia uusi tuotantomenetelmä laskee 20–25 prosenttia. Laskelmien mukaan kerroskuivausmenetelmällä on mahdollista alittaa jyrsinturvetuotannon työvaiheiden kustannukset.

Suomen energiaturvetuotantoa hallitsee nykyisin jyrsinturve, joka alhaisen hintansa ja matalien tuotantokustannustensa vuoksi on pääturvepolttoaine voimalaitoksissa. Jyrsinturpeen osuus Suomessa tuotetusta energiaturpeesta on 93–94 prosenttia. VTT:n selvityksen mukaan Suomessa tuotetaan tällä hetkellä palaturvetta noin 1800 GWh vuodessa, mikä on noin 6–7 prosenttia energiaturvetuotannon määrästä. Palaturvetta käytetään sekä pääpolttoaineena että sivupolttoaineena kaukolämpölaitoksissa. Kasvihuoneiden lämmityskäyttö on kasvava palaturpeen käyttökohde.

Palaturpeen käytöllä on suuri kasvupotentiaali uusissa kaasutukseen perustuvissa voimalaitoksissa, joissa tarvitaan kuivaa polttoainetta. Käytön merkittävä lisääntyminen voimalaitoksissa edellyttää tuotantokustannusten alentamista jyrsinturpeen tasolle uuden tuotantomenetelmän avulla.