VTT uskoo Suomen mahdollisuuksiin ICT:n seuraavassa murroksessa
03.10.2012
Esineiden ja asioiden internet mullistaa kuluttajan arjen
VTT:n mukaan ICT:n seuraava murros muuttaa suuresti taloutta ja elämäämme.
Jokapaikan tietotekniikka ja esineiden ja asioiden internet ovat voimakkaassa
kasvussa. Tämän vaikutuksia on nähtävissä yhä enemmän kaikkialla, niin
asumisessa, liikenteessä, terveydenhuollossa, vähittäiskaupassa kuin
turvallisuus- ja energia-aloilla.
”Suomalaisten on turha
potea ICT-krapulaa, sillä meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa paikkamme
ICT-alan kehityksessä”, huomauttaa VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.

”Tietotekniikan murrokset eivät ole ohi, vaikka Suomessa tuntuu nyt olevan
vallalla jonkinlainen teknopessimismi. Kehityksen uskotaan jotenkin
pysähtyvän. Muu maailma ei jaa tätä käsitystä, emmekä me VTT:llä myöskään ole
sillä kannalla”, Ailisto toteaa.
Tietotekniikka ja
elektroniikka nivoutuvat arkipäiväämme teollisuudessa, palvelusektorilla,
liikenteessä, logistiikassa, terveydenhuollossa, asumisessa, koulutuksessa ja
vapaa-ajalla melkein huomaamatta.
Muutokset näkyvät jo
kuluttajille esimerkiksi energiasektorilla: etäluettavat mittarit yleistyvät
vauhdilla ja ne mahdollistavat mm. uudenlaisen hinnoittelun, jolla voidaan
esimerkiksi tähdätä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Koneiden ja
laitteiden etäohjaus kasvaa merkittävästi ja leviää yhä pienempiin
laitteisiin. Taloautomaatiota käyttävät älykkäät rakennukset ohjaavat yhä
enemmän itse toimintaansa, ja etäterveydenhuollon sovellukset lisääntyvät
väestön ikääntymisen myötä.
VTT
kehittää mm. japanilaisen yhteistyökumppaninsa, Tokion yliopiston, kanssa uID
(universal Identification) -teknologiaa, joka mahdollistaa tuotteiden,
komponenttien ja elintarvikkeiden yksilöllisen tunnistamisen ja seurannan. Sen
ansiosta arkisimpiinkin esineisiin voidaan liittää digitaalisessa maailmassa
tietoa niiden alkuperästä, valmistuksesta ja historiasta elinkaaren aikana.
Esimerkiksi lautaan voidaan liittää tieto siitä, mistä metsästä puu on
peräisin, missä se on sahattu, monestiko se on maalattu ja millä maalilla.
”Viimeisten
reilun sadan vuoden aikana voidaan tietoliikenteessä nähdä kolme isoa aaltoa.
Ensin puhelin yhdisti 500 miljoonaa paikkaa ja sitten matkapuhelin 5 miljardia
ihmistä. Esineiden ja asioiden internet tulee yhdistämään 50 miljardia
laitetta, konetta ja esinettä. Myös sellaiset esineet ja pakkaukset, joihin ei
tarvita varsinaista tietoliikenneyhteyttä, voidaan nimetä ja liittää
taustajärjestelmiin tunnisteiden avulla”, Ailisto sanoo.
Esineet
keskustelevat keskenään, kännykkä tunnistaa liikkeesi
Jokapaikan
tietotekniikka (ubi, ubiquitous computing) sekä esineiden ja asioiden internet
(IoT, Internet of Things) tuovat teknologia- ja liiketoimintamurroksen. VTT
näkee murroksessa tilaisuuden, johon se haluaa tarttua yhdessä teollisuuden ja
muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda teknologinen toimintaympäristö
ja sen päälle rakentuva liiketoiminta.
VTT on
kehittänyt jokapaikan tietotekniikan sovelluksia ja perusteknologiaa
OPENS-ohjelmassa (Open Smart Spaces). Ohjelmassa on mm. toteutettu laitteiden
yhteentoimivuusalusta Smart M3, jonka avulla kodin tai toimiston erilaiset
laitteet ja esineet voivat ”keskustella keskenään” ja ymmärtää toisiaan sekä
jakaa tietoa toistensa kanssa. Tämä eri valmistajien eri tarkoituksiin
tekemien laitteiden yhteentoimivuusalusta perustuu ns. semanttiseen
teknologiaan, jossa määritellään laitteille ja sovelluksille yhteinen ”kieli”.
Yhteentoimivat laitteet edistävät energian säästöä, viihtyvyyttä ja
turvallisuutta kotona ja työssä. Ratkaisu kehitettiin yhdessä VTT:n sekä
teollisten kumppanien ja yliopistojen kanssa kansallisissa ja eurooppalaisissa
projekteissa.
Yksi tapa saada laitteista ja palveluista
käyttäjän kannalta älykkään tuntuisia on tehdä niistä tilannetietoisia.
Esimerkiksi tilanne- ja paikkatietoiset ratkaisut matkaviestimissä ja muissa
laitteissa on jo viety käytäntöön. VTT on tuonut tähän uuden ulottuvuuden
kehittämillään ratkaisuilla, joilla myös käyttäjän aktiviteetti voidaan
tunnistaa – esim. istuuko hän, käveleekö, juokseeko – sekä matkustustapa –
liikkuuko hän junalla, bussilla, autolla, pyörällä. Näin käyttäjälle voidaan
tarjota kuhunkin tilanteeseen sopivimmat palvelut.
Esimerkkinä
laitteen ja ihmisen välisistä vuorovaikutusteknologioista on lisätty
todellisuus (mixed and augmented reality), jonka alueella VTT on saanut aikaan
maailmanlaajuisestikin hyviä tuloksia. Tällaisia sovelluksia ovat mm.
elekäyttöliittymät sekä 3D-kamerat peleistä hyötykäyttöön.
Käyttöliittymätapana lisätty todellisuus on juuri murtautumassa markkinoille
ja kuluttajien tietoon esim. matkapuhelimissa.
IoT-teknologiaan
ja -sovelluksiin liittyvä liiketoiminta on ensi vuonna arvoltaan 300 miljardia
euroa ja se kasvaa 30 % vuodessa. VTT on päättänyt olla auttamassa suomalaisia
yrityksiä saamaan osansa tuosta kasvusta. Tutkimus jatkuu vahvana ja
suuntautuu erityisesti esineiden ja asioiden internetiin.
Heikki
Ailiston esitys: ICT:n seuraava murros
Kuvia:
Heikki
Ailisto
Tietotekniikan
murrokset eivät ole ohi
Seuraava
murros: Esineiden ja asioiden internet (IoT)
Langaton
lataus. Pienet laitteet asetetaan vaikkapa kotona latausalustalle, ja
niiden akku täyttyy parissa tunnissa. Samalla voidaan ladata
ohjelmapäivitykset NFC-yhteydellä.
Kuvakollaasi
Ailiston
esitys: ICT:n seuraava murros
