Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Valujen valmistus kotimaassa voi olla riskittömin vaihtoehto

04.09.2012


Valujen käyttäjät arvostavat laatua ja toimitusvarmuutta jopa enemmän kuin halpaa hintaa

Merkittävä osa suomalaisen metalliteollisuuden alihankinnasta on siirtynyt viime vuosina ulkomaisille toimijoille. Yksi globalisaation vaikutuksista kärsivistä toimialoista on valimoteollisuus, joka häviää kansainvälisille kilpailijoilleen erityisesti hinnassa. VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että suomalaiset valimot voivat kuitenkin menestyä kovenevassa kilpailussa.

Suomalainen valimoala on melko pieni, mutta koneenrakennukselle merkittävä toimiala. Lähes kaikissa konepajatuotteissa käytetään valuja, ja erityisesti strategisissa komponenteissa niiden osuus on suuri. Komponenttien valmistus valamalla johtaa usein muita menetelmiä kevyempään, kestävämpään ja hinnaltaan edullisempaan lopputulokseen.

Valujen merkitys lisääntyy jatkuvasti tuotteissa, joissa vaaditaan korkeaa laatua. Teollisuusmaissa valimotuotanto on kasvanut vuosittain noin kaksi prosenttia ja Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa jopa 14–16 prosenttia. Globaalin kasvun ennustetaan olevan keskimäärin kuusi prosenttia 2010–2014. VTT ja Aalto-yliopisto selvittivät Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa konepajojen valutuotteisiin liittyvän alihankinnan tarpeita ja suomalaisten valimoiden kykyä vastata etenkin kotimaisten asiakkaiden lisääntyviin vaatimuksiin. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla valimoilla on edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa, vaikka työn hinta on Suomessa halpatyömaita korkeampi. Valujen käyttäjät arvostavat nimittäin laatua ja toimitusvarmuutta jopa enemmän kuin halpaa hintaa.

Valmistusprosessina valaminen vaatii laajaa insinööriosaamista ja korkeatasoista tuotantolaitteistoa. Jotta osaaminen säilyisi Suomessa, suunnittelijoiden, ostajien ja päätöksentekijöiden on tunnettava valamisen mahdollisuudet ja vaatimukset. Parhaiten tämä toteutuu silloin, kun valmistus säilyy kotimaassa suunnittelun lähellä.

Tuotannon siirtäminen halpatyömaihin ei myöskään ole riskitöntä. Usein se on pitkä prosessi, esimerkiksi massavalmistuksen aloittaminen Kiinassa voi kestää kaksi vuotta. Jotta päätös osoittautuisi kannattavaksi, epävarmuustekijät, kuten poliittisen ja taloudellisen tilanteen muutokset ja tuotekopiointi, on pystyttävä hallitsemaan.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten valimoiden on tiivistettävä yhteistyötä sekä keskenään että asiakaskonepajojen kanssa luodakseen kilpailuetua ulkomaisiin toimittajiin. Kotimaassa on mahdollista hyödyntää kommunikoinnin helppoutta, yhteistä toimintakulttuuria, lyhyitä välimatkoja ja valimoiden joustavuutta. Asiakkaalle tämä näkyy muun muassa sujuvina toimituksina ja nopeana reagointina muuttuviin tarpeisiin.

Suomalaisilla valimoilla on asiantuntemusta niin materiaali- kuin valmistusosaamisessa, mutta niiden käyttämät tekniikat, materiaalit ja menetelmät poikkeavat toisistaan. Siksi yhteistä teknistä kehityskohdetta on vaikea löytää. Myös valujen käyttäjien tarpeet vaihtelevat. Yhteistyön lisäksi kilpailukyvyn parantaminen edellyttääkin entistä tehokkaampaa verkostoitumista. Verkostoja hyödyntämällä valimot voivat saavuttaa kustannussäästöjä ja nykyistä suurempia tuottoja myyntiä kasvattamatta. Esimerkkinä tästä on varhaisessa vaiheessa aloitettu suunnitteluyhteistyö. Energian hinnan kohotessa ja ympäristösäädösten kiristyessä myös kestävä kehitys on otettava entistä paremmin huomioon valimoalalla ja tulevaisuuden valujen hankinnassa.

”Valuja käyttävän teollisuuden ja valimoiden uudet yhteiset tuotantokonseptit” (VATU) -hankkeessa oli mukana neljä suurta valujen käyttäjää, yhdeksän suomalaista valimoa, kaksi koneistajaa, Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry sekä VTT ja Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu.


Lisätietoja

Jukka Väinölä
Tutkija, VTT
020 722 5893

Jouko Virta
Erikoistutkija, VTT
020 722 5578

Juhani Orkas
Professori, Aalto-yliopisto
050 556 2288

Kari Lyytikäinen
Tuotantojohtaja, AGCO Power Inc.
040 7760 015

Mika Kärkkäinen
Vastaava tutkija, Metalliliitto
020 7741202

 

 

Lisätietoja

Jukka Väinölä
Tutkija, VTT
020 722 5893

Jouko Virta
Erikoistutkija, VTT
020 722 5578

Juhani Orkas
Professori, Aalto-yliopisto
050 556 2288

Kari Lyytikäinen
Tuotantojohtaja, AGCO Power Inc.
040 7760 015

Mika Kärkkäinen
Vastaava tutkija, Metalliliitto
020 7741202