Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT:lle eurooppalainen innovaatiopalkinto bioöljyn tuotantomenetelmän kehittämisestä

05.12.2012


Uuden menetelmän avulla bioöljyä voidaan valmistaa kustannustehokkaasti lämmityspolttoaineeksi

VTT on kehittänyt yhdessä Fortumin, Metson ja UPM:n kanssa menetelmän, jolla sähkö- ja lämpöenergiaa sekä bioöljyä voidaan tuottaa rinnakkain samassa voimalaitoksessa kustannustehokkaasti ja kestävästi. Menetelmä perustuu pyrolyysi- ja leijupolttoteknologioiden yhdistämiseen. Sen ansiosta bioöljyn tuotantovolyymeihin voidaan odottaa merkittävää lisäystä tulevina vuosikymmeninä. VTT on saanut menetelmän kehittämisestä eurooppalaisen innovaatiopalkinnon. Palkinnon jakoi teknologista tutkimusta tekevien organisaatioiden etujärjestö EARTO Brysselissä 4. joulukuuta. 

”Innovaatiopalkinto on hieno kunnianosoitus sille pitkäjänteiselle työlle, jota VTT on tehnyt uusiutuvien energianlähteiden kehittämisessä jo vuosikymmenten ajan. EARTO haluaa palkita innovaatioita, joiden yhteiskunnalliset ja kaupalliset vaikutukset ovat merkittäviä. Palkinto osoittaa, että olemme onnistuneet tässä työssä”, sanoo VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff.

Kehityshankkeen eteneminen teolliseen toteutukseen on hyvä esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin onnistuneesta yhteistyöstä. Hanke on ollut osa Tekesin BioRefine-ohjelmaa.

Bioöljystä on jo pitkään kaavailtu fossiilisten polttoaineiden seuraajaa tulevaisuuden energianlähteenä. Bioöljyn laajamittainen kaupallinen käyttö lämmöntuotannossa edellyttää kuitenkin, että sitä voidaan tuottaa kustannustehokkaasti. VTT:n patenttiin perustuvan menetelmän avulla bioöljyn tuotantokustannuksia voidaan merkittävästi alentaa.

Nopeapyrolyysiprosessissa biomassa, esimerkiksi metsätähdehake, kuumennetaan aluksi korkeaan lämpötilaan, jolloin siitä muodostuu kaasuja. Kun kaasut jäähdytetään, ne tiivistyvät nesteeksi eli bioöljyksi. Yhdistämällä pyrolyysiprosessi perinteisen voimalaitoksen leijukerroskattilaan saavutetaan useita etuja. Näin valmistettu bioöljy on kustannuksiltaan edullisempaa kuin erillisessä pyrolyysiprosessissa valmistettu. Voimalaitokseen yhdistetty bioöljylaitos on hyvin energiatehokas, sillä pyrolyysiprosessista syntyvien sivutuotteiden sisältämä energia saadaan talteen leijupolttokattilassa. Parannus on merkittävä, sillä sivutuotteet voivat sisältää jopa 40 % alkuperäisen biomassan energiamäärästä. Vastaavasti voimalaitoksen ja pyrolyysiprosessin lämpövirrat ja -kuormat voidaan hyödyntää laitoskokonaisuudessa erittäin tehokkaasti. Integroidun laitoksen investointi- ja käyttökulut ovat erillistuotantoa alhaisemmat.

Bioöljyn käytöllä on merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa 70 - 90 prosenttia, kun lämmöntuotannossa käytettävät fossiiliset polttoaineet korvataan bioöljyllä. Myös rikkipäästöt vähenevät merkittävästi. Kehitystyön seuraavan vaiheen tavoitteena on jalostaa bioöljyä liikennepolttoaineiksi.

Menetelmä otetaan kaupalliseen käyttöön noin vuoden kuluttua, kun Fortum avaa integroidun bioöljy- ja lämpövoimalaitoksen Joensuussa. Laitoksen tavoitteena on tuottaa vuosittain 50 000 tonnia bioöljyä. Määrä riittää kattamaan 24 000 keskikokoisen asunnon vuosittaiset lämpöenergiatarpeet.

VTT osallistuu eurooppalaiseen standardisointityöhön, jotta innovaation kaupallistamista voitaisiin edistää. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on tällä hetkellä noin 200 voimalaitosta, joihin voitaisiin yhdistää bioöljyn tuotanto. Tämä merkitsisi yli 10 000 työpaikan syntyä muun muassa metsä- ja logistiikkasektoreille.

EARTO (European Association of Research and Technology Organisations) on eurooppalaisten, sopimustutkimusta tekevien teknologia- ja tutkimusorganisaatioiden etujärjestö. Järjestöllä on merkittävä rooli yhteydenpidossa mm. Euroopan komissioon erityisesti tutkimusasioiden osalta. EARTO edistää toiminnallaan noin 300 jäsenorganisaationsa t&k-liiketoimintaa.


Lisätietoja

Anne-Christine Ritschkoff
Tieteellinen johtaja
020 722 5546

Satu Helynen
Johtaja
020 722 2661

Jani Lehto
Asiakaspäällikkö
020 722 2780

 

 

Lisätietoja

Anne-Christine Ritschkoff
Tieteellinen johtaja
020 722 5546

Satu Helynen
Johtaja
020 722 2661

Jani Lehto
Asiakaspäällikkö
020 722 2780