Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Tieto- ja viestintäteknologia edistää köyhien työllistymistä kehitysmaissa

06.06.2012

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö kehitysmaissa on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. VTT ja Aalto-yliopisto selvittivät tapaustutkimuksen avulla, minkälaisia sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia ICT:n yleistyminen on luonut kehitysmaiden köyhimpiin asutuskeskuksiin.

1990-luvun lopussa alkaneen Afrikan ”mobiilivallankumouksen” myötä paikallisiin palveluekosysteemeihin on syntynyt valtava määrä uusia työpaikkoja ja mikro-yrittäjiä. Erityisesti köyhille väestöryhmille tämä on luonut uusia sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia. VTT ja Aalto-yliopisto valitsivat tapaustutkimuksen paikaksi Tansaniassa sijaitsevan Iringan, joka edustaa yhteiskunnalliselta, kulttuuriselta, taloudelliselta ja maantieteelliseltä kehitykseltään hyvin sekä Tansaniaa että koko Saharan eteläpuolista Afrikkaa.

Tutkimus kuvasi, minkälaisia elintasoa parantavia työllistymis- ja mikroyrittäjämahdollisuuksia ICT:n yleistyminen on synnyttänyt Iringan kaltaisiin köyhiin asutuskeskuksiin. Näitä ovat esimerkiksi internet-kahviloiden perustaminen, puhelimien korjaus ja huolto, puhelinajan myynti sekä verkkotukiasemien rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät palvelut. Uudet työpaikat ja palvelut ovat kriittisiä koko ICT-infrastruktuurin toiminnan kannalta ja tarjoavat köyhimmille kansanosille mahdollisuuden taloudelliseen ja sosiaaliseen nousuun. Monet tieto- ja viestintäteknologia-alalle siirtyneet yrittäjät ovat aiemmin toimineet yhteiskunnallisesti vähemmän arvostetuissa ammateissa, kuten kalanmyyjinä tai taksikuskeina. Uusi ammatti on antanut heille kulttuurisen ja sosiaalisen statuksen, sillä ICT-yrittäjyys on yleisesti korkeasti arvostettua.

Koska köyhyyttä suoraan vähentävät vaikutukset tapahtuvat kehitysmaissa yleensä informaalin talouden piirissä, ne eivät aina näy kansantalouden virallisessa tilinpidossa. Kehitysmaiden kannalta suoraan köyhyyttä vähentävät toimet ovat kuitenkin avainasemassa, sillä ne vahvistavat taloudellisten vaikutusten ohella köyhien sosiaalista pääomaa ja toimeentulon kannalta oleellisia taitoja sekä luovat edellytyksiä omaehtoiseen ja itsenäiseen elämään. Tutkimus suositteleekin, että kehitysyhteistyössä kiinnitettäisiin tulevaisuudessa enemmän huomiota siihen, miten uuden teknologian avulla luodaan työllistymis- ja mikroyrittäjyysmahdollisuuksia kaikkein köyhimmille. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi kännyköiden huollon ja korjaamisen opettaminen, internet-pohjaiset, avoimet tekniset tietokannat sekä uudet puhelintukiasemien energia- ja turvallisuusratkaisut.

Olennaista on myös vahvistaa teknologiaennakointia, eli sen määrittämistä, miten länsimaiset teknologiat voivat konkreettisesti ja suoraan vähentää köyhyyttä kehitysmaissa. Tämänhetkiset skenaariot painottuvat investointeihin, infrastruktuuriin ja teknologian levittämiseen eivätkä kykene tavoittamaan kaikkia niitä mahdollisuuksia, joilla ICT ja teknologia yleensäkin voivat kohentaa köyhien taloudellista ja sosiaalista asemaa.

VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimuksen “Pro-poor social and economic opportunities in the African ICT innovation ecosystem. Perspectives and case study of Iringa, Tanzania” rahoitti ulkoasiainministeriö.

*Mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää (Tilastokeskus)

Linkki 1: Tutkimusraportti - Pro-poor social and economic opportunities in the African ICT innovation ecosystem. Perspectives and case study of Iringa, Tanzania.

Linkki 2: Policy Brief - kooste tutkimuksesta ja sen tuloksista