Ikääntyvien työssä jaksamista halutaan edistää teknologian keinoin
10.10.2012
Tulevaisuudessa työpaikoilla voi olla myös virtuaalisesti läsnä
Ikääntyvien työntekijöiden jaksamista työelämässä halutaan edistää koko
Euroopassa. VTT on mukana EU-hankkeessa, jossa tunnistetaan työssä jaksamista
helpottavia tulevaisuuden teknologioita, sovelluksia ja keinoja.
Teknologioiden
ja sovellusten yhdistyminen ja palvelujen virtualisoituminen ovat VTT:n mukaan
esimerkkejä nousevista teknologiatrendeistä, joiden uskotaan muuttavan paljon
myös työympäristöjä tulevaisuudessa. Esimerkiksi työntekijä voi olla osan
ajasta virtuaalisesti läsnä työpaikallaan. Teknologioita yhdistämällä myös
esimerkiksi ihmisen heikentyneitä aisteja voidaan vahvistaa yli normaalikyvyn.
Yhteiskunta ja työelämä ovat rajussa rakennemuutoksessa työikäisen väestön
vähentyessä. Tilanne on samankaltainen kaikissa Euroopan maissa. Siksi työssä
jaksamista pitää tukea ja työn tekemistä helpottaa myös teknologian keinoin.
Yksi hyvä keino lisätä jaksamista on etätyö ja työn jaksottelun mahdollisuudet.
Suomalaiset
siirtyvät eläkkeelle keskimäärin 7 vuotta ennen virallista eläkeikäänsä.
Ennenaikainen eläköityminen maksaa yhteiskunnallemme miljardeja euroja
vuodessa. Työuria voisi kuitenkin aidosti pidentää, jos mietittäisiin enemmän
työn tekemisen erilaisia tapoja, jaksottelua ja muuntelun mahdollisuuksia. On
paljon sellaista työtä, jonka tekeminen ei ole kiinni läsnäolosta jossain
tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan, mutta tekniikkaa ei vielä hyödynnetä
siinä riittävästi.
VTT:n roolina EU:n
GoldenWorkers-hankkeessa on tunnistaa nousevia teknologioita ja niiden
mahdollisuuksia työn tekemisen helpottamiseksi ja keventämiseksi. Nousussa
olevissa teknologioissa korostuvat erityisesti laitteiden käytettävyys,
luotettavuus ja käyttövarmuus.
Nousussa ovat
mahdollistavat teknologiat, kuten esineiden ja asioiden internet IoT (Internet
of Things), sensoriverkot, erilaiset mobiililaitteet, robotiikka,
kontekstitietoiset järjestelmät ja palvelut sekä läsnä-äly. Nämä teknologiat
mahdollistavat tilannekohtaiset, personoidut ratkaisut, jolloin esimerkiksi
käyttöliittymä voi mukautua työympäristössä tapahtuvien muutosten mukana
reaaliaikaisesti.
Työssä jaksamista edistävät ja helpottavat
myös operatiiviset tekniikat, mm. käyttäjälähtöiset yhdistetyn todellisuuden
sovellukset, joita ovat esimerkiksi uudella, virtuaalisella tavalla toteutetut
etäläsnäoloa tukevat virtuaalisovellukset. Näin henkilö voi työskennellä yhä
useammin fyysisesti erillään muusta työyhteisöstä, mutta silti jakaa fyysiseen
työympäristöön liittyviä sosiaalisia kohtaamisia uudella tavalla
virtuaalisesti tai lisätyn todellisuuden avulla.
Muita
nousevia trendejä on teknologioiden yhdentyminen (kuten nano-, bio-, ja
ICT-teknologioiden yhdistyminen kognitiotieteeseen), joka mahdollistaa mm.
aivo-tietokone - käyttöliittymien kehittämisen. Tällöin on ”ajatuksen”
voimalla mahdollista mm. ohjata keinotekoisten raajojen käyttöä, ohjata
robotiikkaa intuitiivisesti tai muokata ihmisten aisteja siten, että
esimerkiksi kuulo- tai hajuaisti vahvistuu yli normaalikyvyn.
Telelääketieteen
uskotaan jatkossa kykenevän mittaamaan, seuraamaan ja jopa lääkitsemään
henkilöitä yhä reaaliaikaisemmin ja huomaamattomammin teknologioiden
yhdentymisen kautta. Myös ihmisten tunteiden tarkka tunnistaminen voi olla
mahdollista tulevaisuudessa teknologioiden ja sovellusten yhdentyessä. Tämä
helpottaisi esimerkiksi pahan stressin tunnistamista ja tätä kautta myös
työkuormituksen jakamiseen oikea-aikaisesti ja sopivalla määrällä.
Uudet
teknologiat tarvitsevat tuekseen ihmislähtöisen näkökulman
Uusien
teknologioiden ja palveluiden tuominen työympäristöihin tarvitsee tuekseen
vahvaa ihmislähtöistä näkökulmaa, jossa työntekijöiden ja muiden toimijoiden
osallistuminen tämän hetken ja tulevaisuuden mahdollisuuksien suunnitteluun on
ensiarvoisen tärkeää. Myös teknologian, ikääntyvän työväestön ja erilaisten
ratkaisujen eettisyyden pohdinta työympäristöjä kehitettäessä on tärkeää
aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnittelua.
Laitteilta
edellytetään nykyistä enemmän helppokäyttöisyyttä ja luotettavuutta. Mikäli
esimerkiksi robotiikkaa tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään kasvavassa määrin
hoitotyön tukena, sen tulee olla käyttövarmuudeltaan ehdottoman luotettavaa.
Vuoden
2012 loppuun mennessä valmistuva selvitys koskee kaikkia Euroopan maita.
Hankkeessa luodaan tiekartta (roadmap) työurien tukemisessa huomioitavista
yhteiskunnallisista, sosio-ekonomisista ja teknologisista tekijöistä. Kuluva
vuosi on EU:n Active Aging Year 2012.
Teknologia-asiantuntijuudesta
vastaavat VTT ja Fraunhofer Saksasta. Mukana ovat lisäksi AGE Platform Europe
Belgiasta, Adecco Group Espanjasta, Tech4i2 Englannista ja Ernst & Young
Italiasta. Hanketta koordinoi IESE Business School Espanjasta.
GoldenWorkers
-hankkeen kotisivut: http://www.goldenworkers.org/index.php/the-project
Lisätietoja
Kristiina Kantola
Tutkija
020 722 3359
Veikko Ikonen
Erikoistutkija, tiiminvetäjä
020 722 3351
Jaana Leikas
Dosentti, johtava tutkija
020 722 3385
