Tutkimus: Maalämpöpumppu ja LED-valaistus pienentävät merkittävästi rakennusten energiankulutusta
12.09.2012
Maalämpöpumpun ja LED-valaistuksen käytöllä on mahdollista vähentää merkittävästi rakennusten energiankulutusta, ilmenee VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan LED-putket kuluttavat yli 50 prosenttia vähemmän sähkövirtaa kuin rakennuksissa yleisimmin käytetyt T8-loisteputket. Maalämpöpumpun käyttö voi puolestaan tuoda jopa yli 60 prosentin energiansäästöt etenkin kaukolämpöverkkojen ulkopuolella.
VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston Enefir-tutkimushanke kehitti ja testasi uusia
menetelmiä rakennusten ja prosessiteollisuuden energiantehokkuuden seurantaan.
Tutkimus paljasti rakennuksissa merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia:
sekä maalämpöpumpun että LED-valaistuksen käytön havaittiin parantavan
rakennusten energiatehokkuutta selvästi.
Maalämpöpumpuista
saatava hyöty etenkin suoraan sähkölämmitykseen verrattuna on huomattava.
Tutkimusta varten tehtiin mittauksia kahdessa sähkölämmitteisessä
omakotitalossa, ja maalämpöpumppuinvestoinnin jälkeen molempien rakennusten
sähkönkulutus oli yli 60 prosenttia pienempi kuin ennen investointia.
Laskelmien mukaan toisen koekohteen investointi maksoi itsensä takaisin hieman
alle seitsemässä vuodessa.
Maalämpöpumpun tuomat
säästöt perustuvat siihen, että sen avulla on mahdollista siirtää samalla
sähköenergialla enemmän lämpöenergiaa lämmitettävään rakennukseen. Tutkimuksen
mukaan maalämpöpumpun lämmönkeruupiirin asennuspaikka ja pituus vaikuttavat
merkittävästi siihen, kuinka paljon säästöjä syntyy. Vesistö on erityisen
hyödyllinen hyötysuhteen kasvattamiselle.
Myös
valaistusratkaisut ja ilmavuotojen entistä tarkempi paikantaminen
osoittautuivat hyödyllisiksi keinoiksi vähentää rakennusten energiankulutusta.
Yleisimmin käytettyjen T8-loisteputkien korvaaminen LED-valoputkilla vähensi
kokonaisenergiankulutusta, sillä LED-putket kuluttavat yli 50 prosenttia
vähemmän sähkövirtaa kuin T8-loisteputket. Lisäksi niiden hukkalämpö on
pienempi kuin T8-putkien, mikä säästää esimerkiksi jäähdytyksessä käytettävää
sähköenergiaa. T8-loisteputket voidaan korvata LED-putkilla helposti ilman
valaisinrunkojen uusimista.
Ilmavuotojen paikantaminen on
tärkeää erityisesti rakennusten peruskorjausten suunnittelussa. Tutkimuksessa
kehitettiin ilmavuotojen paikantamista lämpökuvauksella useissa koekohteissa
Kuopiossa, Pieksämäellä ja Rautavaaralla. Projektissa kehitetyllä menetelmällä
ilmatiiviysmittauksia voidaan tehdä rakennusten omilla
ilmanvaihtolaitteistoilla, mikä tuo kustannussäästöjä erityisesti suurissa
rakennuksissa. Pilottikohteita vertailtaessa kävi ilmi, että ilmatiivis
rakennus kuluttaa 40 prosenttia vähemmän lämpöenergiaa rakennuskuutiometriä
kohden kuin vastaava rakennus, jossa ilmatiiviys on huono.
Energiatehokkuuden
seurantamenetelmät aiempaa tehokkaampia
Tutkimus
kartoitti myös energiansäästömahdollisuuksia Kuopion ja Pieksämäen kaupunkien
sekä Rautavaaran kunnan rakennuskannoista. Kartoituksen mukaan julkisten
rakennusten energiatehokkuuden seurantaa voisi parantaa saattamalla suurimmat
kiinteistöt saman järjestelmän piiriin tai yhden hallintajärjestelmän alle.
Tällainen keskusvalvomo on jo käytössä Kuopiossa.
Prosessiteollisuudelle
tutkimus kehitti tiedonlouhintamenetelmiä, joiden avulla tehtaiden tuottamasta
tietomassasta on mahdollista erottaa energiatehokkuuden parantamisen kannalta
oleellinen informaatio. Yksi työvälineistä on sellutehtaan energiatehokkuuden
seurantaan luotu ppTool-ohjelmisto, joka on sovellettavissa myös muiden alojen
prosesseihin.
Teollisuus on jo pitkään pyrkinyt parantamaan
energiatehokkuutta mittaamalla tuotannolle tärkeää dataa, kuten lämpötila-,
kosteus- tai painelukemia, ja reagoimalla niiden muutoksiin. Nyt kehitetyillä
menetelmillä on mahdollista ennakoida prosessissa tapahtuvat muutokset hyvissä
ajoin ja reagoida poikkeustilanteisiin etukäteen. Menetelmät ovat myös aiempaa
tehokkaampia ja auttavat hahmottamaan entistä tarkemmin kokonaisuuden,
esimerkiksi lämpötila-, kosteus- ja painelukemien välisen suhteen ja niiden
vaikutuksia.
Enefir-tutkimushankkeen rahoitti Tekes Euroopan
aluekehitysrahaston (EAKR) varoista. Rahoittajia ja toimeksiantajia olivat
myös Andritz Oy, Pieksämäen kaupunki, Rautavaaran kunta, Kuopion kaupunki,
Valtavalo Oy, Putki-Masa Oy, FinnEnergia Oy sekä Insinööritoimisto Granlund
Kuopio Oy. Asiantuntijatahoina hankkeeseen osallistuivat Motiva Oy ja
Kuntaliitto.
Linkki raporttiin: Energiatehokkuus teollisuusprosesseissa ja rakennusten energiankulutuksessa
Lisätietoja
Sami Siikanen
Tutkija, projektipäällikkö, VTT
040 704 1860
Yrjö Hiltunen
Professori, Itä-Suomen yliopisto
040 732 0355, yrjo.hiltunen@uef.fi
