VTT:n teknologialla elintarvikkeet, esineet ja lääkepaketit puhuvat
18.01.2012
NFC-tunnistus helpottamaan heikkonäköisten ja näkövammaisten arkea
Ikääntyvien ihmisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan, ja heidän tarpeensa korostuvat yhä enemmän nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassamme. Ihmisten vanhetessa myös näkö heikkenee. VTT on kehittänyt NFC-tunnistusteknologiaan perustuvia uusia sovelluksia, jotka helpottavat heikkonäköisten ja näkövammaisten elämää. Heistä koostuva joukko kokeili kotonaan tavaroiden merkitsemistä ja tunnistamista ääniviestien avulla sekä puhuvaa tuoteselostetta lääke- ja elintarvikepakkauksissa.

Ratkaisut, jotka linkittävät tuotteet digitaaliseen tuotetietoon, yleistyvät.
Ne tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia sekä näkeville että näkövammaisille.
Esimerkiksi elintarvikkeista saa tietoa niiden ekologisuudesta, alkuperästä ja
mm. allergisoivista aineista sen mukaan, mikä yksittäiselle ihmiselle on
arvokasta tietoa.
VTT kehitti HearMeFeelMe-hankkeessa
yhteistyössä kotimaisen TopTunnisteen, espanjalaisen Tecnalian ja
kreikkalaisen Demokritoksen kanssa viisi erilaista lääketietojen saamiseen
tarkoitettua sovellusta, jotka käyttävät NFC (Near Field Communication)
-tunnistusteknologiaa. Siinä kännykällä kosketetaan paketissa olevaa
tunnistetarraa, jolloin sille talletettu tuotetieto, esimerkiksi lääkkeen nimi
ja annosteluohje, voidaan esittää käyttäjälle joko tietokoneen tai
matkapuhelimen kaiuttimen kautta äänenä. Loppukäyttäjinä projektissa olivat
Näkövammaisten keskusliitto (NKL), Caritas-Säätiö ja Oulun 6. Joutsen apteekki
sekä espanjalainen vanhuspalveluja tuottava SSI.
Ruokapakkausten
merkintä ääniviestein suosituin sovellus
Suosituimmaksi
käyttäjäkokeissa osoittautui kännykässä toimiva, Top Tunnisteen toteuttama
Touch n' tag -demo, jolla näkövammainen pystyi liittämään omia ääniviestejä
kotona oleviin arkipäivän esineisiin ja elintarvikkeisiin. Sovellus toimii
matkapuhelimella, jossa on NFC-lukija. Käyttäjä voi koskettaa puhelimella
NFC-tarraa ja äänittää sille kännykän kautta haluamansa ääniviestin ja
jatkossa kuunnella viestejä koskettamalla tarraa kännykällä. Kokeilussa
havaittiin, että selvästi useimmin merkattu tuote olivat erilaiset
ruokapakkaukset. Suurin osa käyttäjistä totesi, että laite oli hyödyllinen
asioiden tunnistamiseen ja tuotetietojen saamiseen. Eduksi katsottiin myös se,
että he pystyivät itse laatimaan ja liittämään tavaroihin haluamansa viestin.
Vuoden
vaihteessa päättyneessä HearMeFeelMe-hankkeessa kehitettiin myös puhuva
lääkepaketti -demo, jossa koskettamalla pakettia lääkkeen annosteluohje ja
muut perustiedot saa kuulumaan äänimuodossa. Lääkkeen tiedot tallennettiin
NFC-tarralle jo apteekissa. Kotona käyttäjä pystyi tunnistamaan lääkepaketteja
ja kuuntelemaan lääkkeen annostelu- ym. tietoja äänimuodossa. Demo toimii
toistaiseksi PC:ssä, mutta sopii myös kännykkään, mikäli NFC-lukija,
ruudunlukija ja ohjelmoitava älypuhelin olisivat samoissa kuorissa.
Näiden
lisäksi projektissa syntyi mm. sovellus allakkademosta, jota ei ole vielä
testattu käyttäjillä. Ajatuksena tässä oli luoda sovellus, joka vahvistaa
vanhan ihmisen sosiaalisen verkoston tukea lääkkeiden ottamisessa. Hoitajat ja
omaiset voivat luoda muistutuksia, joita voidaan käyttää esimerkiksi
lääkehallinnassa tai tapaamisten muistamisessa. NFC on siinä
”kuittausroolissa”, eli kun muistutus tulee, niin käyttäjä koskee kännykällä
esimerkiksi lääkeannostelijaa kuitatakseen muistutuksen. Näin hoitajat tai
omaiset näkevät, että lääke on otettu.
Näkövammaiset
olivat valmiita tulevaisuudessa käyttämään NFC:tä erityisesti tavaroiden
tunnistamiseen, puhuvana tuoteselosteena lääke- tai elintarvikepakkauksissa,
henkilökohtaisena muistiona esimerkiksi lääkärin antamien ohjeiden
muistamiseen, päivyrinä sekä mm. kodinkoneiden käytön omakohtaiseen
ohjeistukseen.
Nykyiset kännykät eivät vielä tue uusimpia
NFC-sovelluksia
Tiedon muuttaminen äänimuotoon on VTT:n
mukaan teknisesti helppo toteuttaa, ja äänimuodossa olevasta tiedosta olisi
paljon hyötyä heikkonäköisille ikääntyneille ja näkövammaisille. Nykyinen
laitekanta ei kuitenkaan ole vielä kehittynyt uusimpien NFC-sovellusten
edellyttämällä tavalla. Kännykät eivät tue näitä ratkaisuja, sillä
matkapuhelinalustoja, joille ratkaisut on tarkoitettu, ei toistaiseksi ole.
Arkipäivän
ICT-tuetuissa palveluissa mobiililaitteet ovat usein lyömättömässä roolissa,
koska ne kulkevat joustavasti mukana kaikkialla ja niiden käyttöönottokynnys
on alhainen kaikilla ikäryhmillä. Ratkaisut, jotka käyttävät hyväksi sellaisia
laitteita, joita ihmiset käyttävät muutenkin, yleistyvät muita nopeammin.
Minna
Isomursun esitys: NFC-etätunnistukseen
pohjautuvat sovellukset helpottamaan heikkonäköisten ja näkövammaisten arkea
Kuva: Tunnistetarra
liimataan tunnistettavaan pakettiin.
Video: http://youtu.be/oZTGXToJcWs
Lisätietoja
Minna Isomursu
Tutkimusprofessori
040 843 3871
Marja Harjumaa
Tutkija
044 515 9439
Juha Sylberg, Näkövammaisten keskusliitto
Kehittämispäällikkö
050 596 5025, juha.sylberg@nkl.fi
