Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Sähköhuollon suurhäiriöt edellyttävät toimijoiden yhteistyötä parantavaa tietojärjestelmää

16.01.2012


Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT ovat kehittäneet tietoteknisiä ratkaisuja, joilla sähköyhtiöiden, pelastuslaitosten, kuntien ja sähkönkäyttäjien yhteispeliä voidaan parantaa kriisitilanteissa. Suurhäiriötilanteessa nykyistä tarkemman tilannekuvan muodostuminen helpottaa oikeiden korjaus- ja pelastustoimenpiteiden tekemistä.

Kesän 2010 rajuilmat ja 2011 Tapanin myrsky osoittivat, miten vakavia häiriöitä laaja ja pitkäkestoinen sähkökatko voi yhteiskunnalle aiheuttaa. Välittömien ongelmien lisäksi häiriöihin liittyvä viestintä on osoittautunut ongelmaksi.

Suurhäiriöriskiin liittyvä yhteiskunnan haavoittuvuus oli lähtökohtana vuonna 2009, kun Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT käynnistivät tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää tietoteknisiä menetelmiä sähkönjakelun suurhäiriöiden hallintaan.

Projektissa tehty kyselytutkimus ja toukokuussa 2011 pidetty suurhäiriöharjoitus osoittivat, että tilannekuvan luominen ja sen välittäminen on suurhäiriötilanteessa erityinen haaste. Tilannekuvan muodostamiseen liittyvä kehittämistarve nousi esiin myös Onnettomuustutkintakeskuksen rajuilmaraportissa annetuissa suosituksissa.

Projektissa luotiin konsepti tietojärjestelmäkokonaisuudesta, joka laajentaa sähköyhtiöiden nykyisiä sähkökatkoihin liittyviä internetpalveluita niin, että viranomaiset saavat suurhäiriötilanteessa käyttöönsä graafista informaatiota sähkökatkoista sekä tiedon kriittisten sähkönkäyttökohteiden sijainnista. Palvelu helpottaisi eri toimijoiden tilannekuvan muodostamista ja korjaus- ja pelastustoimien kohdistamista. Tekninen toteuttamiskelpoisuus on testattu pienimuotoisessa demonstraatiossa.

Kokonaisuuden rakentaminen edellyttää sähkökatkoille kriittisten kohteiden syöttämistä järjestelmään. Kriittisistä sähkönkäyttökohteista vastuussa olevat tahot voisivat ylläpitää tietoja itse internetpalvelun avulla.

Järjestelmäkokonaisuutta voidaan hyödyntää myös suunnittelutyökaluna yhdistämällä eri sähkökäyttökohteiden kriittisyysarviot toteutuneisiin keskeytystilastoihin tai laskennallisiin keskeytysten todennäköisyyksiin. Tämä parantaisi mahdollisuuksia kohdistaa suurhäiriöriskiä pienentävät toimenpiteet (esimerkiksi kaapelointi) kriittisimpiin kohteisiin. Järjestelmää voitaisiin hyödyntää myös simulaattorina suurhäiriöharjoituksissa.

Järjestelmän toteuttamisessa on haasteita muun muassa teknisen toteutuksen, organisoinnin ja kustannusten kohdentamisen osalta. Lisäksi sähköyhtiöiden nykyiset toimialueet poikkeavat kuntien ja pelastuslaitosten toimialuerajoista.

Vaikka järjestelmä toteutettaisiin, tulisi verkkoyhtiöiden ja sähkön käyttäjien kehittää suurhäiriöihin varautumista. Useimmat verkkoyhtiöt ovat jo suositusten mukaisesti tehneet varautumissuunnitelman. Jatkossa varautumissuunnitelmat voitaisiin määrätä pakollisiksi ja viranomaiset voisivat valvoa niiden laatua kuten nykyisin sähköturvallisuusmääräysten toteutumista. Viranomaisvalvonnan ja regulaation tulisi myös ohjata verkkotoimintaa nykyistä voimakkaammin keskeytysriskiä pienentäviin investointeihin ja varautumistoimiin suurhäiriöriskin pienentämiseksi. Yksityisten sähkönkäyttäjien varautumista häiriötilanteisiin voidaan parantaa tiedottamalla ja luomalla keinoja selviytyä pitkistä sähkökatkoista. Yhteiskunnan kannalta kriittisten kohteiden toiminnan turvaamiseksi voitaisiin ottaa käyttöön palotarkastusta vastaava prosessi, jossa tarkastetaan kohteiden varautumistaso ja määritetään kehityskohteet. 

Tampereen teknillisen yliopiston (hankkeen koordinaattori) ja VTT:n ja lisäksi ”Sähköhuollon suurhäiriöiden riskianalyysi- ja hallintamenetelmien kehittäminen” -hankkeessa ovat vuosina 2009 – 2011 olleet mukana Fortum Sähkönsiirto Oy, Vattenfall Verkko Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Turku Energia Sähköverkot Oy, ABB Oy, Sähkötutkimuspooli, Huoltovarmuuskeskus, Tampereen aluepelastuslaitos sekä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos. Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Hankkeen päärahoittaja oli Tekes. Muina rahoittajina olivat tutkimustahot sekä mukana olevat yritykset, Sähkötutkimuspooli ja Huoltovarmuuskeskus.

Raportti verkossa


Lisätietoja

Janne Sarsama
Tutkija
020 722 3259

Pekka Verho, Tampereen teknillinen yliopisto
Professori
040 849 0456

Veli-Pekka Nurmi, Onnettomuustutkintakeskus
Johtaja
050 5436066

 

 

Lisätietoja

Janne Sarsama
Tutkija
020 722 3259

Pekka Verho, Tampereen teknillinen yliopisto
Professori
040 849 0456

Veli-Pekka Nurmi, Onnettomuustutkintakeskus
Johtaja
050 5436066