Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Kaupunkibussien ajo-opastin säästää energiaa ja ohjaa kuljettajaa pysymään aikataulussa

31.01.2012

Kuljettajan ajo-opastin on kehitetty raskaiden ajoneuvojen energiankulutusta tutkivissa RASTU- ja HDENIQ-hankkeissa, joissa päämääränä oli kehittää polttoainetta säästävä, turvallisuutta parantava ja aikataulua tarkentava ajo-opastin. Paljon pysähdyksiä sisältävässä kaupunkiajossa tavoitteisiin päästään nopeilla kiihdytyksillä ja alhaisella vakionopeudella. Järjestelmä monitoroi ajoneuvon liikettä ja paikkaa ja vertaa tietoja aikatauluun ja reittiohjeistukseen.

Ajo-opastinta on kokeiltu Nobina-konsernin 15 linja-autossa Jokeri-linjalla. Opastin on kytketty Jokeri-linjan reittiohjeistukseen ja aikatauluun. Se ilmoittaa kuljettajalle, kun nopeus on oikea tai kuljettaja ajaa liian lujaa sekä neuvoo lisäämään tai vähentämään kaasua tilanteen mukaan. Ruuhka-aikoina autojen pitäisi säilyttää toisistaan viiden minuutin väliaika, mikä on Jokeri-reitillä kuljettajalle iso haaste. Ajo-opastimen avulla voidaan hallita nykyistä paremmin autojen välistä etäisyyttä ja estää linjan autojen ruuhkautuminen. Tämä edellyttää kuitenkin, että ajo-opastin on käytössä kaikilla kuljettajilla ja että he noudattavat ajo-opastimen ohjeita.

Vastuu liikenneratkaisuista on ajo-opastimesta huolimatta aina kuljettajalla.

Opastimen käyttö Jokeri-linjalla laski polttoaineen kulutusta keskimäärin 4,5 %. Lievät (yli 5 – 10 km/h) ylinopeudet laskivat noin 60 %, yli 10 km:n noin 80 % ja suuret ylinopeudet (yli 15 km/h) käytännössä hävisivät.

Opastin on auttanut kuljettajaa pysymään aikataulussa. Liikennöinnissä ihannetilanne on, että bussi myöhästyy päätepysäkiltä 1 - 2 minuuttia, mutta etuajassa ei saa olla.

Ajo-opastimen vaikutuksia on arvioitu myös EU:n Telefot-hankkeessa: tutkimusten mukaan ajo-opastinta käyttävät Jokeri-kuljettajat säästävät polttoainetta ja ajavat vähemmän ylinopeutta eli taloudellisemmin ja turvallisemmin.

VTT kehittää parhaillaan ajo-opastimen käyttöliittymää tuotantokäyttöön. Opastimen käyttö useammilla linjoilla edellyttää käyttöliittymää, jolla liikennöitsijä voi muodostaa linjat ja josta saa raportit ajojen sujumisesta. Toistaiseksi markkinoilla ei ole vielä vastaavanlaista ajo-opastinta, jolla voidaan vaikuttaa kuljettajan ajotyyliin. 

Kaupunkiautot ovat ihanteellisin kohde ajo-opastimelle, mutta sopivia käyttökohteita ovat myös pikavuorolinja-autot ja rahtikuljetukset, joilla on aikataulu. Järjestelmään on mahdollista yhdistää VTT:n kehittämä liukkaudentunnistus.

Ajo-opastintutkimukseen ovat osallistuneet VTT:n ohella myös Nobina, Jyväskylän Liikenne, 

Ajo-opastin on toteutettu AC-Sähköautot Oy:n valmistamilla AC Panther -ajoneuvotietokoneilla, ja sen raportointiohjelmisto sijaitsee AC-Sähköautot Oy:n hallinnoimilla palvelimilla. Liikennöitsijä voi tarkastella käyttöliittymän kautta kuljettaja- ja ajoneuvokohtaisia analyysituloksia ja yhteenvetoraportteja sekä hallinnoida reittiohjeistuksia.

Nobina Finland Oy:n lisäksi ajo-opastimia on asennettu Jyväskylän Liikenteen autoihin.

VTT:n koordinoimia RASTU-projekteja (2006 - 2008) ja HDENIQ-projekteja (2009 - 2012) ovat olleet rahoittamassa mm. Tekes, Liikenne- ja viestintäministeriö, Helsingin seudun liikenne sekä joukko laitevalmistajia ja liikennöitsijöitä.

MEDIAMATERIAALI

KAAVIO 1. Opastuksen seurannan ja kulutuksen välinen riippuvuus. Mitä enemmän kuljettaja ylittää opastuksen mukaista tavoitenopeutta, sitä enemmän kuluu polttoainetta.

KAAVIO 2. Kaupunkibussin energiankäytön tarkastelu. Tyypillisesti vetopyörälle tuotavasta energiasta vain 20 - 30 % kuluu rullaus- ja ilmanvastuksen voittamiseen, loput 70 - 80 % kuluvat kiihdyttämiseen ja hukataan jarrutuksessa energiaksi.

KAAVIO 3. Kuva ylinopeuksien vähenemisestä.

Kuva 1 (valokuvannut Juhani Laurikko)

Kuva 2 (valokuvannut Juhani Laurikko)

Kuva 3 Ajo-opastimen näyttö