Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Energiatehokkaan rakentamisen kosteusriskit vältetään laadukkaalla suunnittelulla ja rakentamisella

02.02.2012


Riskit on huomioitava rakentamisen kaikissa vaiheissa suunnittelusta käyttöön asti

EU edellyttää, että uudisrakentamisessa siirrytään vuoden 2021 alusta lähes nollaenergiatalojen rakentamiseen. Käytännössä päätös mullistaa rakentamisen. Matalaenergia-, passiivi- tai nollaenergiatalon energiatavoitteet saavutetaan ja rakennusten kosteusvaurioriskit vältetään vain, jos suunnittelun ja rakentamisen laatu ovat kunnossa.

Kosteusvauriot ovat merkittävin terveysriskejä aiheuttava tekijä rakentamisessa. Jos laatukriteereistä pidetään huolta, energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvät kosteusriskit on mahdollista hallita ja estää. Kosteudenhallinta on otettava huomioon koko rakentamisprosessin ajan, suunnittelusta käyttöön asti. Vastuu on sekä tilaajalla, joka kiinnittää hankkeeseen osaavat suunnittelijat ja urakoitsijat, että rakentamis-, huolto- ja ylläpitopalveluiden tarjoajilla.

Kestävän rakentamisen periaatteena on asettaa rakentamiselle selvät toimivuustavoitteet, jotka koskevat muun muassa energiantarvetta, sisäilmastoa, tilojen käyttöä ja rakennuksen käyttöikää. Tavoitteiden huolellinen määrittely mahdollistaa oikeanlaisten ratkaisujen valinnan ja sen, että tavoitteiden toteutumista voidaan valvoa rakentamisen eri vaiheissa. Erityisen tärkeää tämä on sisäilmaston terveellisyyden varmistamisessa, sillä kosteusvauriot johtuvat pääasiassa putkistovuodoista, sadeveden pääsystä rakenteisiin tai materiaalien kastumisesta työmaalla sekä rakennuksen puutteellisesta suunnittelusta ja laadusta.

Rakennusten energiantarpeen pienentäminen edellyttää lämmön eristävyyden parantamista, minkä vuoksi kaikki vanhat ratkaisut eivät ole toimivia energiatehokkaassa rakentamisessa. Uusien ratkaisujen tarve liittyy erityisesti tuulettumattomien julkisivujen sateenpitävyyteen ja rakenteiden kuivumiseen. Sadeveden tunkeutuminen rakenteisiin on tyypillinen merkki julkisivuratkaisujen huonosta laadusta ja kunnossapidon laiminlyönneistä. Kosteusvaurioita voidaan välttää suojaamalla rakennustuotteet, rakenteet sekä rakenteilla oleva talo sateelta ja suunnittelemalla rakenne sellaiseksi, että kosteutta ei jää vesihöyryä heikosti läpäisevien kerrosten väliin.

Passiivi- ja nollaenergiarakentamisen asiantuntemusta on tällä hetkellä saatavilla niin suunnittelussa kuin rakentamisessa. Toimijoiden pätevyyttä voi kuitenkin olla vaikea tarkistaa, koska siihen liittyviä tietokantoja tai rekistereitä ei ole olemassa. Myös hintakilpailutus voi johtaa tilaajan vääriin valintoihin. Kenttää tuntemattoman tilaajan kannattaakin hyödyntää rakennuttajakonsulttien palveluita ja varmistaa rakentamisen laatu esimerkiksi selvittämällä toimijoiden referenssit, painottamalla kilpailutuksessa hinnan lisäksi laatutekijöitä, kuten kokemusta, menettelytapoja ja toimivuuden varmistamista, asettamalla suunnittelulle ja rakentamiselle selkeät tavoitteet sekä huolehtimalla omasta edunvalvonnasta sekä suunnittelussa että rakennustyömaalla.

Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas rakennus, jonka energian tarpeesta merkittävä osa katetaan talossa tai sen läheisyydessä tuotetulla uusiutuvalla energialla. VTT on tutkinut ja kehittänyt nollaenergiarakennustekniikkaa vuodesta 1990 lähtien. Kehitystyössä on pyritty ratkaisuihin, joilla saavutetaan hyvä energiatehokkuus ja sisäolosuhteet tinkimättä rakennuksen arkkitehtuurille ja käytettävyydelle asetetuista vaatimuksista. Koerakennukseen asennettujen mittareiden avulla on pystytty löytämään ja ratkaisemaan matalaenergiarakentamisen ongelmakohtia.

Pietarsaareen 1993–1994 rakennettu IEA5-talo on EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukainen lähes nollaenergiatalo. Rakennus on toiminut odotetulla tavalla jo lähes 18 vuotta.


Lisätietoja

Pekka Huovila
Asiakaspäällikkö
020 722 5903

 

 

Lisätietoja

Pekka Huovila
Asiakaspäällikkö
020 722 5903