Energiatehokkaan rakentamisen kosteusriskit vältetään laadukkaalla suunnittelulla ja rakentamisella
02.02.2012
Riskit on huomioitava rakentamisen kaikissa vaiheissa suunnittelusta käyttöön asti
EU edellyttää, että uudisrakentamisessa siirrytään vuoden 2021 alusta lähes nollaenergiatalojen rakentamiseen. Käytännössä päätös mullistaa rakentamisen. Matalaenergia-, passiivi- tai nollaenergiatalon energiatavoitteet saavutetaan ja rakennusten kosteusvaurioriskit vältetään vain, jos suunnittelun ja rakentamisen laatu ovat kunnossa.
Kosteusvauriot ovat merkittävin terveysriskejä aiheuttava tekijä
rakentamisessa. Jos laatukriteereistä pidetään huolta, energiatehokkaaseen
rakentamiseen liittyvät kosteusriskit on mahdollista hallita ja estää.
Kosteudenhallinta on otettava huomioon koko rakentamisprosessin ajan,
suunnittelusta käyttöön asti. Vastuu on sekä tilaajalla, joka kiinnittää
hankkeeseen osaavat suunnittelijat ja urakoitsijat, että rakentamis-, huolto-
ja ylläpitopalveluiden tarjoajilla.
Kestävän
rakentamisen periaatteena on asettaa rakentamiselle selvät
toimivuustavoitteet, jotka koskevat muun muassa energiantarvetta,
sisäilmastoa, tilojen käyttöä ja rakennuksen käyttöikää. Tavoitteiden
huolellinen määrittely mahdollistaa oikeanlaisten ratkaisujen valinnan ja sen,
että tavoitteiden toteutumista voidaan valvoa rakentamisen eri vaiheissa.
Erityisen tärkeää tämä on sisäilmaston terveellisyyden varmistamisessa, sillä
kosteusvauriot johtuvat pääasiassa putkistovuodoista, sadeveden pääsystä
rakenteisiin tai materiaalien kastumisesta työmaalla sekä rakennuksen
puutteellisesta suunnittelusta ja laadusta.
Rakennusten
energiantarpeen pienentäminen edellyttää lämmön eristävyyden parantamista,
minkä vuoksi kaikki vanhat ratkaisut eivät ole toimivia energiatehokkaassa
rakentamisessa. Uusien ratkaisujen tarve liittyy erityisesti tuulettumattomien
julkisivujen sateenpitävyyteen ja rakenteiden kuivumiseen. Sadeveden
tunkeutuminen rakenteisiin on tyypillinen merkki julkisivuratkaisujen huonosta
laadusta ja kunnossapidon laiminlyönneistä. Kosteusvaurioita voidaan välttää
suojaamalla rakennustuotteet, rakenteet sekä rakenteilla oleva talo sateelta
ja suunnittelemalla rakenne sellaiseksi, että kosteutta ei jää vesihöyryä
heikosti läpäisevien kerrosten väliin.
Passiivi-
ja nollaenergiarakentamisen asiantuntemusta on tällä hetkellä saatavilla niin
suunnittelussa kuin rakentamisessa. Toimijoiden pätevyyttä voi kuitenkin olla
vaikea tarkistaa, koska siihen liittyviä tietokantoja tai rekistereitä ei ole
olemassa. Myös hintakilpailutus voi johtaa tilaajan vääriin valintoihin.
Kenttää tuntemattoman tilaajan kannattaakin hyödyntää rakennuttajakonsulttien
palveluita ja varmistaa rakentamisen laatu esimerkiksi selvittämällä
toimijoiden referenssit, painottamalla kilpailutuksessa hinnan lisäksi
laatutekijöitä, kuten kokemusta, menettelytapoja ja toimivuuden varmistamista,
asettamalla suunnittelulle ja rakentamiselle selkeät tavoitteet sekä
huolehtimalla omasta edunvalvonnasta sekä suunnittelussa että
rakennustyömaalla.
Lähes nollaenergiatalo on hyvin
energiatehokas rakennus, jonka energian tarpeesta merkittävä osa katetaan
talossa tai sen läheisyydessä tuotetulla uusiutuvalla energialla. VTT on
tutkinut ja kehittänyt nollaenergiarakennustekniikkaa vuodesta 1990 lähtien.
Kehitystyössä on pyritty ratkaisuihin, joilla saavutetaan hyvä
energiatehokkuus ja sisäolosuhteet tinkimättä rakennuksen arkkitehtuurille ja
käytettävyydelle asetetuista vaatimuksista. Koerakennukseen asennettujen
mittareiden avulla on pystytty löytämään ja ratkaisemaan
matalaenergiarakentamisen ongelmakohtia.
Pietarsaareen
1993–1994 rakennettu IEA5-talo on EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukainen
lähes nollaenergiatalo. Rakennus on toiminut odotetulla tavalla jo lähes 18
vuotta.
