Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Uusiutuvan energian lisäämisellä selvä vaikutus kansantalouteen ja kasvihuonekaasupäästöihin

14.02.2012


Vuonna 2020 arviolta 3000 lisätyöpaikkaa, 0,2 % suurempi bruttokansantuote ja 6 - 10 % vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa verrattuna vuoteen 2010

VTT:n, VATT:n ja Benviroc Oy:n yhteistutkimuksessa on selvitetty metsähakkeen, tuulivoiman, liikenteen biopolttoaineiden ja biokaasun käytön lisäämisen vaiku-tuksia kasvihuonepäästöihin, työllisyyteen, valtion kustannuksiin ja kansantalouteen. Arviot on tehty vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteista. Tutkijoiden mukaan uusiutuvan energian lisääminen pienentää kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttaa myös positiivisesti Suomen kansantalouteen. Eri energialähteiden välillä on kuitenkin nykytekniikalla melko suuria eroja kustannustehokkuudessa.

Suomen tavoitteena on moninkertaistaa metsähakkeen, tuulivoiman, liikenteen biopolttoaineiden ja biokaasun energiakäyttö vuoteen 2020 mennessä, jolloin uusiutuvalla energialla on määrä tuottaa 38 prosenttia maan loppuenergiasta. Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää tällä hetkellä valtion tukia, mutta uusiutuvan energian tavoitteiden kokonaisvaikutukset kansantalouteen arvioitiin positiivisiksi, sillä kotimaiset investoinnit lisääntyvät ja maahantuodun polttoaineen määrä vähenee.

Suomessa on useita energiateknologian yrityksiä, joiden tuotteiden kysyntää uusiutuvan energian tavoitteet lisäisivät. Vahvat kotimaiset markkinat parantaisivat suomalaisten yritysten kilpailukykyä kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla.

Vuoden 2020 tavoitteissa metsähake on Suomen tärkein uusiutuva energialähde. Sen käyttöä on jo lisätty runsaasti, mutta uusiutuvan energian tavoitteen saavuttaminen edellyttää käytön kaksinkertaistamista vuoden 2010 käyttöön verrattuna. Tutkijoiden arvion mukaan metsähakkeen lisäkäyttö vähentäisi Suomen energiasektorin päästöjä 4-5 miljoonaa hiilidioksiditonnia (MtCO2) vuonna 2020, mikä vastaa 5 - 7 prosenttia vuoden 2010 kokonaispäästöistä tai noin kolmasosaa liikenteen päästöistä. Päästövähennys on jonkin verran pienempi, jos vaikutus maaperän hiilitaseeseen huomioidaan. Hakkeen lisäkäytön suora työllisyysvaikutus olisi arviolta noin 3000 henkeä lisää vuoteen 2010 verrattuna. Turpeen tuotannossa työpaikat kuitenkin todennäköisesti vähenisivät.

Suomen tuulivoiman tuotantotavoite vuodelle 2020 on 6 TWh, mikä vastaa kuutta prosenttia arvioidusta sähkönkulutuksesta. Tuulivoiman tukeminen nykyhinnoilla ja tekniikoilla on kalliimpaa kuin metsähakkeen käytön lisääminen, mutta metsähakkeen käyttöä ei voida lisätä juuri nykyistä vuoden 2020 tavoitetta korkeammalle. EU:n uusiutuvan energian tavoitteen saavuttaminen edellyttää tuulivoimaloiden lisärakentamista. Tuulivoiman lisärakentaminen myös nopeuttanee teknologista kehitystä, jolloin tuulivoima muuttuisi edullisemmaksi pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.

Suomella on tavoitteena lisätä liikenteen biopolttoaineiden käyttöä 20 prosenttiin tieliikenteen energiankäytöstä. Liikenteen biopolttoaineiden valmistus Suomessa vähentäisi tuontiöljyn tarvetta ja loisi uusia työpaikkoja. Kokonaisvaikutus kansantalouteen olisi positiivinen. Puupohjaisten liikenteen biopolttoaineiden tuotanto saattaa kuitenkin kilpailla raaka-aineista muun energiatuotannon kanssa, jolloin energiasektorilla päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö lisääntyisi. Liikenteen biopolttoaineiden tai niiden raaka-aineiden tuonti puolestaan lisää päästöjä niitä valmistavissa maissa. Etenkin liikenteen biopolttoaineiden arvioidut vaikutukset riippuvat merkittävästi tehdyistä oletuksista ja tulokset voivat eri tutkimuksissa olla erisuuntaisia.

Biokaasun tuotantotavoite vuodelle 2020 on pieni verrattuna muihin tarkasteltuihin uusiutuvan energian muotoihin. Biokaasua voidaan toisaalta tuottaa raaka-aineista, joiden hyötykäyttö voisi muuten olla haasteellista. Tällaisia raaka-aineita ovat esimerkiksi bioperäinen yhdyskunta- tai teollisuusjäte, lanta ja jätevedet.

Tutkimus toteutettiin osana ministeriöiden sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ilmastopolitiikkaa tukevaa tutkimuskokonaisuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli tukea Suomen kansainvälistä raportointia ilmastopolitiikkatoimista ja niiden vaikuttavuudesta sekä tuottaa tietoa politiikkatoimien kotimaiseen seurantaan.

KAAVIO: Kaaviossa on esitetty arvio uusiutuvan energian lisäkäytön päästövähennysten kustannustehokkuudesta valtion näkökulmasta. Pylväiden alueet kuvaavat tehtyjen arvioiden vaihteluväliä. Kustannukset sisältävät pelkästään valtion tuet. Metsähakkeen tulokset on esitetty sekä Kioton pöytäkirjan laskentasäännöillä että ottaen huomioon vaikutus maaperän hiilitaseeseen sadan vuoden aikajänteellä. Liikenteen biopolttoaineiden globaalin arvion yläraja on hyvin korkea niiden laajamittaiseen tuotantoon kytkeytyvien merkittävien epäsuorien vaikutusten vuoksi. Uusiutuvan energian lisäämiseen on muitakin syitä kuin pelkät päästövähennykset.

VTT Technology -julkaisu verkossa


Lisätietoja

Tomi J. Lindroos
VTT, Tutkija
020 722 5781

Juha Honkatukia
VATT, yksikönjohtaja
040 304 5561

Suvi Monni
Benviroc Oy, johtava asiantuntija
040 543 1476

 

 

Lisätietoja

Tomi J. Lindroos
VTT, Tutkija
020 722 5781

Juha Honkatukia
VATT, yksikönjohtaja
040 304 5561

Suvi Monni
Benviroc Oy, johtava asiantuntija
040 543 1476