Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori: "Suomelle pikaisesti kansallinen biotalousstrategia!"

12.04.2012

Metsistä, vedestä ja mineraaleista huippuosaamisella uusia arvotuotteita

Biotaloudella on kaikki edellytykset nostaa viennin arvoa radikaalisti ja kehittyä hyvinvoinnin uudeksi tukijalaksi Suomessa. Tämä edellyttää valintoja, riskinottoa ja bio-osaamiseen perustuvien teknologioiden kehittämistä ja markkinointia.

Asiantuntija-arvioiden mukaan voitaisiin Suomessa nykyiseen verrattuna uuden tekniikan ratkaisuilla ja monipuolistamisella nostaa esimerkiksi metsäteollisuuden tuotantoarvoa 6 miljardilla eurolla eli 22 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Fossiiliset energia- ja materiaalivarannot hupenevat, ympäristöongelmat pahenevat ja maailman väestönkasvu jatkuu. Kehitykseen sopeutuminen edellyttää maailmanlaajuisesti radikaaleja muutoksia tuotantotapoihin, materiaalien käyttöön ja elintapoihin. Biotalous vastaa moneen näistä haasteista ja luo uutta liiketoimintaa.

Esimerkiksi metsäteollisuus voi laajentaa nykyistä toimintaansa komposiittien, biopolttoaineiden, biokemikaalien tuotantoon ja palveluliiketoimintaan. Toimialan kannattavuus kasvaisi samalla merkittävästi.

”Uskon, että Suomella on osaamisensa ja raaka-aineidensa ansiosta mahdollisuus olla tulevaisuudessa biotalouden kärkimaa ja luoda menestystä ja hyvinvointia Suomelle. Tehtävä edellyttää uutta ajattelu- ja toimintatapaa: tutkimuksen ohella on kiinnitettävä huomiota liiketoiminnan kehittämiseen ja kaupallistamiseen koko innovaatioketjussa,” VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori toteaa.

VTT voi toimia pelinrakentajana

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori haastaa suomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset ja viranomaiset yhdessä vauhdittamaan kehitystä: ”Biotalous, joka sisältää paljon muutakin kuin biomassan hyödyntämisen, on menestymisen mahdollisuus suomalaisille kasvuyrityksille. Tehdään yhdessä Suomesta biotalouden edelläkävijämaa, jossa kehitetään tuotteita ja toimintamalleja”. Edelläkävijämaa-konseptin onnistuminen edellyttää ennen kaikkea rohkeita uusia liiketoimintaideoita, julkisen rahoituksen osallistumista riskien jakamiseen sekä ennakoitavissa olevaa lainsäädäntöä ja ohjaustoimenpiteitä.

”Muodostamalla vapaaehtoinen kumppanuusverkosto FIT Finnish Institute of Technology and Innovation vauhditetaan Suomen elinkeinoelämän uudistumista. Verkosto voisi avata tutkimusohjelmansa toisilleen ja käynnistää laajoja monitieteellisiä soveltavan tutkimuksen hankkeita. Kyse on myös Suomen niukkojen tutkimusresurssien tehokkaasta hyödyntämisestä”, Leppävuori sanoo.

VTT:llä on syvällistä, kansainvälistä keskustelua ja vuorovaikutusta varten jo perustettu oma toimintatapa Advanced Biomass Study Center (ASC). ”Kutsumme tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä mukaan ASC-tyyppiseen toimintaan rakentamaan biotalousstrategiaa, edistämään biotaloutta ja sen toteuttamista”, Leppävuori sanoo.

Euroopan unioni on nostanut strategiassaan biotalouden älykkään ja vihreän kasvun perustaksi. Pääjohtaja Leppävuoren mukaan tämä on Suomelle haaste, mutta myös mahdollisuus hyödyntää maan korkeatasoista osaamista elinkeinoelämän ja viennin hyväksi. Suomen arvokkaat raaka-aineet – metsä, vesi ja mineraalit – voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin korkean jalostusasteen vientituotteiksi.

Euroopan komission mukaan Euroopan unionin biotaloussektoreiden vuotuinen liikevaihto yltää 2000 miljardiin euroon, mikä vastaa yli 22 miljoonaa työpaikkaa ja on noin 9 prosenttia EU:n työvoimasta. Unioni käynnistää vuonna 2014 EU:n tutkimuksen ja innovaation puiteohjelman Horizon 2020:n, jonka tulosten arvioidaan lisäävään työpaikkoja 130 000:lla vuoteen 2025 mennessä.

Mitä on biotalous?

Biotalous voidaan ymmärtää pelkästään biomassan jalostamiseen liittyvänä toimintana. VTT näkee biotalouden laajemmin: se on perinteisestä biomassan jalostamisesta syntyvä tulevaisuuden teollisuussektori. Ominaista sektorin toiminnalle ovat resurssitehokkuus, jalostusarvon maksimoiminen, kierrätys, tiukka integraatio energiantuotantoon sekä kyky rakentaa uutta yli nykyisten sektoreiden.

Kestävyyden kolme tukijalkaa – taloudellinen kannattavuus, ympäristön huomioiminen sekä yhteiskunnan palveleminen – muodostaa biotalouden raamit.

KAAVIO: Metsäteollisuuden Suomessa tapahtuvan toiminnan pitkään jatkunut kasvu-ura, mitattuna esim. liikevaihdossa sekä viennin arvossa, pysähtyi tultaessa uudelle vuosituhannelle. Tästä on seurannut noin kymmenvuotinen tasanne. Skenaario A on Suomen osalta mahdollinen, mutta se edellyttää tahtotilaa, strategiaa, yhteistyötä sekä toimenpiteitä pikimmiten.