Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT tutki Ahvenanmaan saaristosta sukelletun oluen

10.05.2012


Neljä elävää bakteerilajia tunnistettu vanhasta oluesta

VTT:n tutkijat tunnistivat eläviä bakteerilajeja olutpulloista, jotka sukellettiin kesällä 2010 Ahvenanmaan saaristosta löydetystä, 1800-luvun puolivälissä haaksirikkoutuneesta hylystä. Löydöksellä on VTT:n mukaan mielenkiintoisia sovellusmahdollisuuksia etenkin elintarviketeollisuudessa. 

Ahvenanmaan saaristosta löydettiin kesällä 2010 vanha laivan hylky. Tutkijat ovat nyt onnistuneet eristämään neljä erilaista elävää maitohappobakteerilajia oluesta.

Vanhasta oluesta elävinä löydetyillä maitohappobakteereilla on sovellusmahdollisuuksia etenkin juoma- ja elintarviketeollisuudessa. Niiden erityisominaisuutena on kyky säilyä elossa epäsuotuisissa olosuhteissa. Eristettyjä bakteereita voidaan mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi tuotteiden rakenteen, terveysominaisuuksien, maun ja turvallisuuden muokkauksessa. Ne ovat myös mielenkiintoisia malliorganismeja, joiden avulla on mahdollista oppia lisää bakteerien selviytymisstrategioista.

VTT sai Ahvenanmaan maakuntahallitukselta tehtäväkseen analysoida hylystä löydettyä olutta ja selvittää, millaisella hiivalla käymisprosessi on tapahtunut. Tavoitteena oli myös selvittää, millaista olut 1800-luvun alussa oli ja voidaanko sen valmistustapa selvittää uustuotantoa varten. Tutkimus sisälsi oluen fysiko-kemiallisten ominaisuuksien analysoinnin sekä oluen ja olutpullon ja -korkin mikrobiologiset ja molekyylibiologiset analyysit. Tavoitteena oli etenkin eristää mahdolliset elävänä säilyneet mikrobit.

Vaalea, kullansävyinen olut

Molemmat tutkitut pullot sisälsivät kaunista, vaalean kullansävyistä nestettä, joka tunnistettiin olueksi oluelle tyypillisten mallassokereiden, aromiyhdisteiden ja humalan takia. Kemiallisten analyysien perusteella oluessa on voinut olla aikanaan ruusun, mantelin ja neilikan vivahteita. Tutkitun pullon olut oli kuitenkin kärsinyt ajan saatossa.

Oluen vaalea kullansävyinen väri viittaa siiten, että olut oli valmistettu paahtamattomasta maltaasta. Palanut flavori viittaa siihen, että mäskäysvaiheen kuumennus ei ollut hallinnassa. On paljon mahdollista, että tuohon aikaan arvostettiin oluen savuista flavoria. Olut oli todennäköisesti valmistettu viljasta; ohrasta, vehnästä tai niiden yhdistelmästä. Pari sataa vuotta sitten oli tyypillistä lisätä hyppysellinen humalaa ennen vierteen keittämistä.

Oluista onnistuttiin viljelemään ja tunnistamaan neljä eri maitohappobakteerilajia. Pediococcus damnosus, Lactobacillus malefermentans ja “Lactobacillus backii” ovat olueen ja panimoprosessiin pitkälle sopeutuneita lajeja. Lactobacillus kisonensis -laji löydettiin ensimmäistä kertaa vasta muutama vuosi sitten perinteisestä fermentoidusta kasvisvalmisteesta Japanissa. Osa eristetyistä bakteereista tuotti viskoosia sokeripolymeeriä, joka alustavasti on tunnistettu beta-glukaaniksi. Tämä sokeripolymeeri voi suojata bakteerisoluja epäsuotuisissa olosuhteissa ja on voinut edesauttaa niiden säilymistä hengissä vuosien saatossa.

Oluesta löytyi kuolleita hiivasoluja, joista osa muistutti Saccharomyces cerevisiae -panimohiivaa ja osa Dekkera-hiivaa, jota käytetään lambic-oluen valmistuksessa. Eläviä hiivasoluja ei löytynyt, vaan ainoastaan pieniä määriä hiivan DNA:ta.

Jatkotutkimukset

Tutkimustulosten omistajana Ahvenanmaan maakuntahallitus on päättänyt jatkaa tieteellisiä tutkimuksia yhteistyössä VTT:n kanssa.

”Toivomme, että jatkotutkimukset johtavat uusiin, jännittäviin mahdollisuuksiin elintarvike- ja terveysalan sovelluksissa”, toteaa Ahvenanmaan maakuntahallituksen tiedottaja Jan-Ole Lönnblad.

Ahvenanmaan lääninhallitus suunnittelee myös hyväntekeväisyystoimintaa harjoittavan säätiön perustamista. Tämä merkitsee sitä, että olueen liittyvää erilaista omaisuutta, kuten esimerkiksi olueen liittyviä tutkimustuloksia, hoitaa säätiö.

Laiva upposi 1840-luvun puolivälissä

Hylyn arkeologiset tutkimukset osoittavat, että laiva oli kooltaan noin 20 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä. Uppoamisen syytä ei tiedetä, mutta meriarkeologisten tutkimusten mukaan laivaa oli kunnostettu vähän ennen uppoamista. Laivan arvioidaan uponneen 1840-luvun puolivälissä.

Puumateriaalianalyysit osoittavat, että laiva oli valmistettu kuusesta ja männystä. Tämä osoittaa, että rakentamisessa oli noudatettu pohjoismaisia laivanrakennusperinteitä. Laivan nimeä ei vielä tiedetä.

Oluen ja shampanjan lisäksi laivan lastina oli kahvia, hedelmiä ja mausteita.

MEDIAMATERIAALI:

Asiakaspäällikkö Annika Wilhelmsonin esitys lehdistötilaisuudessa 10.5.2012 (pdf)

Kuvat olutpullon avausvaiheesta keväällä 2011 (kuvat: Antonin Halas):
Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3


Lisätietoja

Annika Wilhelmson
Asiakaspäällikkö
020 722 7113

Ahvenanmaan maakuntahallitus, Jan-Ole Lönnblad
vt. osastopäällikkö
(018) 25 232

 

 

Lisätietoja

Annika Wilhelmson
Asiakaspäällikkö
020 722 7113

Ahvenanmaan maakuntahallitus, Jan-Ole Lönnblad
vt. osastopäällikkö
(018) 25 232